{"id":696,"date":"1998-12-17T16:13:00","date_gmt":"1998-12-17T14:13:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=696"},"modified":"2023-05-07T16:13:40","modified_gmt":"2023-05-07T13:13:40","slug":"joulukuusta-kuuleminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=696","title":{"rendered":"Joulukuusta kuuleminen"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Papin puntari 17.12.1998<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Opettaja kysyi kerran koulussa, ett\u00e4 milloin joulukuusi haetaan mets\u00e4st\u00e4? Ja oppilas vastasi, ett\u00e4 silloin kun kukaan ei ole n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa koristellaan t\u00e4n\u00e4 jouluna noin miljoona joulukuusta. Puoli miljoonaa haetaan suoraan mets\u00e4st\u00e4, toinen puoli kulkee kuusikauppiaiden kautta. Viime jouluna tuotiin Tanskasta 30 000 kuusta Suomeen, kaikkiaan tanskalaisten kerrotaan vieneen yhdeks\u00e4n miljoonaa kuusta maailmalle. Tuontikuuselle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti tilaa my\u00f6s havupuuvaltaisessa Suomenmaassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Joulukuusia viljell\u00e4\u00e4n, on luomu-, muovi- ynn\u00e4 muuta kuusta &#8211; kuusia joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Joulukuusiviljelmill\u00e4 puu varttuu kymmenisen vuotta, vuosikasvua nopeutetaan viel\u00e4 leikkaamalla. Kuusiteollisuus on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 hommaa kun pienest\u00e4 taimesta kasvatetaan tasainen, sopusuhtainen py\u00f6r\u00f6kuusi suomalaisen olohuoneen nurkkaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uusinta uutta on joulukuusipalvelu. J\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n rekiretki\u00e4 lumiseen mets\u00e4\u00e4n, istutaan hetki nuotiolla ja sitten kuusi kaadetaan omin k\u00e4sin. Jotkut ovat taas toivoneet pitk\u00e4lle viety\u00e4 kuusipuupalvelua, sit\u00e4 ett\u00e4 laadukas kuusi tuodaan kotiin jalkaan asennettuna. M\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sama toimittaja hakee kuusen jalkoineen takaisin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Heti jalkaan pantua kuusta pit\u00e4\u00e4 kastella. Kuusi nauttii eniten sokerivedest\u00e4 mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin sen pirte\u00e4n\u00e4 viikkokaupalla. Vett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tarjolla koko ajan, sill\u00e4 yksikin kuiva kausi katkaisee kuusen kukoistuksen nopeasti. Ennen jalkaan panemista tyve\u00e4 pit\u00e4isi lyhent\u00e4\u00e4 muutama sentti,mik\u00e4 takaa tuoreen imupinnan koko joulunajaksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tampereen kauppatorille 18.12.1894 pystytetty\u00e4 joulukuusta pidet\u00e4\u00e4n Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 ulkokuusena. Vastaavasti Helsingin Senaatinorille nousi ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6kynttil\u00f6in koristeltu kuusi Lucian p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 13.12. 1930. Julkiset kuuset ovat siis varsin nuoria, mutta ei itse kuusikaan ole ik\u00e4loppu. Vasta uskonpudistuksen tuotteena se levisi 1500-luvun Saksasta v\u00e4hitellen t\u00e4nne Pohjolaan. EU:n valloittamassa Strasbourgissa joulukuusi tunnettiin jo 1600-luvun alussa, mutta vasta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla se levitt\u00e4ytyi jokakodin kuuseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aluksi kuusen tuomista kotiin pidettiin maallistumisen merkkin\u00e4, suorastaan syntin\u00e4. Alunalkaen kuusella oli henkil\u00f6kohtainen arvoasema nimip\u00e4iv\u00e4kuusena. Sit\u00e4 perua ensimm\u00e4iset joulukuuset oli omistettu perheenj\u00e4senille niin ett\u00e4 kotiin kannettiin oma kuusi jokaiselle asukkaalle. Kuusen oksat olivat sopiva paikka lahjoille. Nykyisin lahjat lasketaan kuusen juurelle odottamaan aattoillan H-hetke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolme nelj\u00e4sosaa Suomen pinta-alasta on havupuiden peitossa. Kuusi on kukoistuksen puu. Sit\u00e4 on vanhastaan pidetty palmun sijasta seksuaalisymbolina. Roomalaiset pitiv\u00e4t kuusta aluksi kuolemanpuuna, mutta kristikunnalle kuusi on ennen muuta el\u00e4m\u00e4npuu. Pitk\u00e4ik\u00e4isen\u00e4 ja ikivihre\u00e4n\u00e4 se on samalla lujuuden ja uskollisuuden vertauskuva. Joulupuuna kuusi tuo keskellemme iloisen viestin vihreydest\u00e4 ja viel\u00e4kin laajemmin el\u00e4m\u00e4nmittaisesta uusiutumisen tarpeesta. Joulupuuna kuusi viittaa Raamatussa mainittuun paratiisin puuhun. Kristus on lakastumaton el\u00e4m\u00e4npuu ja osallisuus h\u00e4nen kirkostaan iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n, t\u00e4yden pelastuksen osallisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s koristeet viestiv\u00e4t. Enkelien jouluy\u00f6n\u00e4 kuuluttama viesti kaikelle maailmalle n\u00e4ytt\u00e4ytyy joulukuusen pienoislipuissa. Pelastus on lahjoitettu kaikille ja h\u00e4nen eteens\u00e4 kootaan kerran kaikki kansat. Omenoista kehittyneet koristepallot kuvaavat paratiisin el\u00e4m\u00e4npuun hedelmi\u00e4. My\u00f6s pienet joululinnut livert\u00e4v\u00e4t joulupuun oksilla paratiisin sanomaa rauhasta ja rakkaudesta. Jouluna kaikki on toisin, se sulattaa j\u00e4\u00e4n, rakentaa yhteyden, uudista el\u00e4m\u00e4n. Joulukuusi on juhlan merkkipuu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Papin puntari 17.12.1998 Opettaja kysyi kerran koulussa, ett\u00e4 milloin joulukuusi haetaan mets\u00e4st\u00e4? Ja oppilas vastasi, ett\u00e4 silloin kun kukaan ei ole n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4. Suomessa koristellaan t\u00e4n\u00e4 jouluna noin miljoona joulukuusta. Puoli miljoonaa haetaan suoraan mets\u00e4st\u00e4, toinen puoli kulkee kuusikauppiaiden kautta. Viime jouluna tuotiin Tanskasta 30 000 kuusta Suomeen, kaikkiaan tanskalaisten kerrotaan vieneen yhdeks\u00e4n miljoonaa kuusta maailmalle. &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=696\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-696","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=696"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":697,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions\/697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}