{"id":789,"date":"2001-12-19T17:08:00","date_gmt":"2001-12-19T15:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/hynninen.datalatu.fi\/?p=789"},"modified":"2023-05-07T17:48:39","modified_gmt":"2023-05-07T14:48:39","slug":"2001-rauhan-ja-rakkauden-vuosi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hynninen.info\/?p=789","title":{"rendered":"2001 – rauhan ja rakkauden vuosi?"},"content":{"rendered":"\n

STT:lle 19.12.2001 Veli-Matti Hynninen:<\/p>\n\n\n\n

\"Malja<\/figure>\n\n\n\n

Malja rauhalle ja rakkaudelle<\/strong><\/p>\n\n\n\n

S<\/strong>iin\u00e4me istuimme juhlap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 puhumassa rauhasta. Vierasjoukossa oli arvovaltaa Eeva Ahtisaaresta Tarja Haloseen ynn\u00e4 komea joukko suomalaisia vaikuttajia, enimm\u00e4kseen naisia, koko juhlan keskushenkil\u00f6n\u00e4 tunnettu rauhantekij\u00e4 Helena Kekkonen. Professorimiehet Reijo Heinonen ja G\u00f6ran von Bonsdorff sek\u00e4 etel\u00e4afrikkalainen kunniaviearas Mohammed Tikly puhuivat. Rauhankasvatuspalkinto jaettiin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4lle ja n\u00e4yttelij\u00e4lle. Sana rauha her\u00e4tti t\u00e4ss\u00e4 juhlajoukossa syv\u00e4n kunnioituksen ja hartauden. Rauhankasvatusinstituutti vietti 20-vuotisjuhlaansa.<\/p>\n\n\n\n

Jos ihmiset oppivat vihaamaan, niin kyll\u00e4 he oppivat rakastamaankin, uskoi Helena Kekkonen. Kouluvierailuillaan h\u00e4n oli kokenut miten rauhaan kasvattaminen vaatii tavatonta rakkautta, my\u00f6t\u00e4el\u00e4mist\u00e4 ja antaumusta. Rauhaan ja yhteisvastuullisuuteen kasvaminen kysyy m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista ponnistelua, hyvyys ei siki\u00e4 luonnostaan. Rauhanty\u00f6 on uuden luomista, oikeudenmukaisuuden ajamista, k\u00f6yhyyden riisumista – el\u00e4m\u00e4lle antautumista.<\/p>\n\n\n\n

Rauhankasvattaja Kekkonen kertoi12-vuotiaasta Antista, joka ”halusi rikkoa kaikki viinapullot ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tappoaseet avaruuteen.” Anttia kuitenkin huolestutti se, ettei pystyisi t\u00e4h\u00e4n yksin, koska ”olen yksi koululainen vaan.” Kekkonen kertoi my\u00f6s kuolemansairaasta 10-vuotiaasta tyt\u00f6st\u00e4, jonka kohtaloa sairaanhoitaja itki sairaalassa. ” \u00c4l\u00e4 suotta itke, j\u00e4\u00e4h\u00e4n minusta sinulle kuitenkin j\u00e4lki.”, tytt\u00f6 lohdutti hoitajaansa. Jokainen meist\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4. Kaikki el\u00e4m\u00e4n aikana tekem\u00e4m\u00e4mme ja lausumamme j\u00e4\u00e4 vaikuttamaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n rakkautta, sit\u00e4 koskettavampi j\u00e4lki.<\/p>\n\n\n\n

Rauhaan ja rakkauteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nyt p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n vuoden 2001 saisi risti\u00e4 rauhanvuodeksi. Miten niin? Miten onnettomuuksien, terrorin, v\u00e4kivallan ja pelon katastrofaalinen vuosi voisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 historiaan rakkauden kautena? Vastaus on yksinkertainen: nyt tapahtuu sellaista mik\u00e4 vaatii meid\u00e4t entist\u00e4 rohkeammin ajamaan rauhaa. Vaikka Israel katkaisee v\u00e4lins\u00e4 palestiinalaisten Jasser Arafatiin ja vaikka rauhanponnistelut kautta linjan kangertelevat, nyt n\u00e4ytt\u00e4isi k\u00e4ynnistyneen maailmanhistorian vaikuttavin rauhankausi. Jos rauhaan ei kasveta, maailma \u2013 etunen\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nsi – hukkuu moraalisen rappioonsa.<\/p>\n\n\n\n

Ennen kohtalokkaita terroriskuja moni viel\u00e4 uskoi, ett\u00e4 olisimme matkalla samaistuvan kulttuurin aikaan. Ett\u00e4 kaikilla el\u00e4m\u00e4naloilla tapahtuisi sama kuin lentomatkailussa: samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 lentokentti\u00e4, samanmakuista ruokaa, samanlaisia taxfreeostoksia, samoja rutiineja. Mutta syyskuun 11. palautti voimaan amerikkalaisen Paul Huntingtonin ajatuksen, ett\u00e4 kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen koittaa erilaisuus: Euroopan, Intian, islamin, Kiinan ja Amerikan kulttuureiden erilainen aika.<\/p>\n\n\n\n

Syyskuun yhdestoista paljastaa miten pitk\u00e4lle koulutettu ja miten laajalle levinnyt \u00e4\u00e4ri-islamilainen kulttuuri onkaan. Vaikka talebanit ly\u00f6t\u00e4isiin ja Osama bin Ladenit h\u00f6yhennett\u00e4isiin, islamilaisen kulttuurin hehkua ei uljainkaan amerikkalainen t\u00e4s\u00e4m\u00e4ase sammuta. Meid\u00e4n on opittava siet\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa, joka vain aina enemm\u00e4n tuottaa erilaisuuden siitt\u00e4m\u00e4\u00e4 muutosta.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4n ja pahan raja ei kulje islamin ja kristinuskon v\u00e4lill\u00e4. Se ei kulje arabimaailman ja USA:n v\u00e4lill\u00e4, palestiinalaisten ja israelilaisten v\u00e4lill\u00e4. Se ei kulje rikkaan ja k\u00f6yh\u00e4n maailman v\u00e4lill\u00e4. Se kulkee meid\u00e4n itsemme halki vaikuttavampana kuin valtioiden rajat konsanaan. Miten kohtaamme toisen ihmisen t\u00e4n\u00e4\u00e4n, se ratkaisee maailman tulevaisuuden. Kukaan ei ole ”yks koululainen vaan”, vaan sin\u00e4 suomalainen ja min\u00e4 eurooppalainen olemme ratkaisijoita.<\/p>\n\n\n\n

Uuteen turvallisuuteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Japanilaisten kehitt\u00e4m\u00e4 daruma-nukke, jalaton tyller\u00f6, tunnetaan tasapainotaidoistaan. Heiluessaankin se pysyy pystyss\u00e4. Seitsem\u00e4n kertaa alas, kahdeksan kertaa yl\u00f6s – sellainen on nuken maailma. Ja meid\u00e4n. Keikkuva maailmamme haastaa kest\u00e4vyyden filosofiaan, jonka nimi on uusi turvallisuus.<\/p>\n\n\n\n

Kylm\u00e4n sodan maailma luotti sotilaalliseen voimaan, kauhun tasapaino takasi rauhan. Jo Amerikan ja Neuvostoliiton kilpajuoksu aikanaan paljasti asevarustelun mielett\u00f6myyden. Nyt, kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen, turvallisuudenkin on nojattava Europan unionin kaltaisiin rauhanmalleihin. My\u00f6s laajeneva Nato luottaa yh\u00e4 enemm\u00e4n vahvaan demokratiaan. Ven\u00e4j\u00e4 tulee yh\u00e4 enemm\u00e4n osaksi l\u00e4ntt\u00e4, demokratioiden sis\u00e4ll\u00e4 konfliktit harvenevat. My\u00f6s uudestaan eurooppalaistunut Suomi on muuttanut unionissa ulko- ja turvallisuuspoltiikkaansa. Olemme tulleet vaivihkaa uuden turvallisuusk\u00e4sityksen tuottajiksi.<\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 alkaa olla avaraa avoimuutta, vuorovaikutuksia kaikkiin suuntiin. Kansallisen edun ahdas politiikka johtaisikin umpikujaan, pudottaisi pohjan omien jalkojen alta. Suomi osallistuu ahkerasti YK:n ja EU:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kriisihallintaan, tarvittaessa polkaistaan suomalainen pataljoona nyt Afganistaniin. Ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 kriisinhallinta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja ehk\u00e4isee konflikteja. Sotilaallisen voimank\u00e4yt\u00f6n sijasta turvallisuuden pohja valetaan siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteisty\u00f6n keinoin. EU-maat ovat jo sopineet kehitysyhteisty\u00f6panoksensa nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Turvallinen tulevaisuus kysyy uhrauksia.<\/p>\n\n\n\n

Nujertuisiko pelotteluun persutuva terrorismi pelottelemalla? Eik\u00f6 sit\u00e4 pikemminkin taltutettaisi taloudellisen oikeudemukaisuuden ja ihmisarvon kunniotuksella? Me itse valitsemme, vastaameko iskuihin voimalla vai viisaudella.<\/p>\n\n\n\n

Sisu \u2013 suomalainen piippaus\u00e4\u00e4ni<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hiljattain kuollut 92-vuotias italialainen lehtimies Indro Montanelli niitti talvisodan raportoijana maailmanmainetta suomisympatioillaan. H\u00e4nen onnistui hurmata Corriere della Seran lukijat ylist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suomalaisten rohkeutta ja j\u00e4rkevyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Montanelli n\u00e4ki suomalaisen itsekunnioituksen ja uhrivalmiuden ihailtavana hyveen\u00e4. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4n kutsui sisuksi, joka jokaisella suomalaisella ”on veriss\u00e4.” Sisu on supisuomalainen piippaus\u00e4\u00e4ni, kestosignaali, jolle nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avautuvan aivan uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tarja Halosen Suomi 2002 on rauhantuottajamaa. Uusi vuosi haastaa meid\u00e4t rauhan ja oikeudenmukaisuuden ajajiksi tuoreella, villill\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Veli-matti.hynninen@kolumbus.fi<\/u><\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kirkkoherra ja Loviisan rauhanfoorumin p\u00e4\u00e4sihteeri.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

STT:lle 19.12.2001 Veli-Matti Hynninen: Malja rauhalle ja rakkaudelle Siin\u00e4me istuimme juhlap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 puhumassa rauhasta. Vierasjoukossa oli arvovaltaa Eeva Ahtisaaresta Tarja Haloseen ynn\u00e4 komea joukko suomalaisia vaikuttajia, enimm\u00e4kseen naisia, koko juhlan keskushenkil\u00f6n\u00e4 tunnettu rauhantekij\u00e4 Helena Kekkonen. Professorimiehet Reijo Heinonen ja G\u00f6ran von Bonsdorff sek\u00e4 etel\u00e4afrikkalainen kunniaviearas Mohammed Tikly puhuivat. Rauhankasvatuspalkinto jaettiin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4lle ja n\u00e4yttelij\u00e4lle. Sana rauha her\u00e4tti … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-789","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnitjaartikkelit","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/789","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=789"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/789\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":790,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/789\/revisions\/790"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=789"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=789"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hynninen.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=789"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}