Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
STT:lle 201099<\/p>\n\n\n\n
L\u00f6ytyyk\u00f6 ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta voimaa elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4miseen? Miten p\u00e4\u00e4st\u00e4 ekologisesti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n kehitykseen? Mist\u00e4 ruutia uutta luovalle yritt\u00e4jyydelle ja kulttuurin muutokselle? Nousevatko l\u00e4hipalvelut ja k\u00e4dentaidot taas kunniaan?<\/p>\n\n\n\n
Valinnanvaraa pit\u00e4\u00e4 olla. Kolmannen vuosituhannen koittaessa kilpailua ei k\u00e4yd\u00e4 vain ihmisten ja kansojen kesken vaan rahasta ja tavarasta on tullut yh\u00e4 tavoitellumpi kohde. Kaupan hyllyll\u00e4 tavaran on noustava villiin eloonj\u00e4\u00e4miskamppailuun ostajan huomiosta. Tuotteet laulavat houkutuslaulujaan, vain viettelevimm\u00e4t – tai viattomimmat – nousevat ostosk\u00e4rryyn asti. Voittaja on se, joka tulee useimmin huomatuksi ja kotiin kannetuksi. Kaupallinen kilpailu ohjaa kulttuurimme kehityst\u00e4, vaihtoarvon logiikka l\u00e4p\u00e4isee yhteiskunnan.<\/p>\n\n\n\n
Runsauden yhteiskunnassa ihminen uhkaa muuttua yh\u00e4 enemm\u00e4n tavaranmuotoiseksi. El\u00e4m\u00e4<\/p>\n\n\n\n
muovautuu merkkien ja symbolien kuluttamiseksi. My\u00f6s status ja tunnettuus pukeutuu tavoiteltavan tavaran valeasuun. Vaikka niit\u00e4 ei riit\u00e4 kaikille, niill\u00e4 ostetaan huomio ja maksetaan tulevaisuus. Voittamisen vimma on ottanut ohjakset, el\u00e4m\u00e4 laukkaa villisti kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vet\u00e4\u00e4k\u00f6 yritt\u00e4jyys oikeaan suuntaan?<\/p>\n\n\n\n
Virolainen kirjailija Jaan Kaplinski kutsuu t\u00e4t\u00e4 postmodernin j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa ahdistelun ajaksi. Erilaiset ajatustavat, filosofiat, my\u00f6s uskonnolliset ryhm\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t siekailemattomasti kimppuumme. Miksi meit\u00e4 ahdistellaan? Miksi ihmiset ahdistuvat?<\/p>\n\n\n\n
Yritt\u00e4jyyden olemusta tutkinut professori Paula Kyr\u00f6 n\u00e4kee ep\u00e4varmuuden ajassa my\u00f6s toivon merkkej\u00e4. Yritt\u00e4misen ”pakko” ajaa ottamaan enemm\u00e4n vastuuta itsest\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, tuotannosta ja koko yhteisel\u00e4m\u00e4st\u00e4. L\u00e4nsimaiden mittapuulla mitattuna Suomi teollistui varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n. 1950-luvulla Suomessa laskettiin olevan 800 000 yritt\u00e4j\u00e4\u00e4, nyt vain 300 000. Painopiste laskeutuu globaalista lokaaliin, maailmanlaajuisesta paikalliseen. L\u00e4hipalvelut ja k\u00e4den taidot nousevat kunniaan. Orastaako usko ihmisen ja yhteiskunnan laadulliseen kukoistukseen?<\/p>\n\n\n\n
Enonkoskelaistuuko maaseutu?<\/p>\n\n\n\n
Olen saanut uuden j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n toimia syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4ni Enonkosken yrityskummina. Kaksituhantinen pikku-Enonkoski it\u00e4isen Savon syd\u00e4mess\u00e4 Savonlinnan oopperakaupungin<\/p>\n\n\n\n
kainalossa kamppailee nyt v\u00e4est\u00f6kadon, maatalouden alasajon ja synkkenev\u00e4n tulevaisuuden ryteik\u00f6ss\u00e4. Suomalainen maaseutu alkaa olla yht\u00e4 Enonkoskea, jolle yrityskummin tulisi osata tarjota uutta hohtoa. Mist\u00e4 rohtoa rupiselle tulevaisuudelle?<\/p>\n\n\n\n
Maailma kaupungistuu vauhdilla reunojaan my\u00f6ten. Suomi ei tee poikkeusta. Mutta mist\u00e4 tonttimaata? Hautapaikkoja? Ulkoilualueita? Miksi tungokseen on tunkua? Jopa idyllisen Kulosaaren – ensimm\u00e4isen seurakuntani – siltapenkereelle, vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Mustikkamaata, halutaan nyt nostattaa uutta rantarakennusta, asumisen onnelaa keskelle p\u00e4\u00e4kaupunkia. Miksi ihmeess\u00e4 jokainen tahtoisi tasoittaa tihenev\u00e4n tiens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kovenevaan asfalttiin?<\/p>\n\n\n\n
Keskustelin my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 Paula Kyr\u00f6n kanssa. Kerroin h\u00e4nelle Enonkosken kehitt\u00e4missuunnitelmista, hiljaisuuden viljelyst\u00e4, luterilaisesta luostariyhteis\u00f6st\u00e4, savusaunakulttuurista, orastavasta ekomatkailusta. Maalasin h\u00e4nelle savolaista sieni- ja marjamets\u00e4\u00e4, kalaisen j\u00e4rven selk\u00e4\u00e4, kuulutin sielun lepoa ja silm\u00e4n iloa, kaikkea sit\u00e4 mit\u00e4 syntym\u00e4kuntani vain voi tulijalleen tarjota.<\/p>\n\n\n\n
Olisiko t\u00e4ss\u00e4 ainesta uudelle kulttuurille, nousulle, kukoistukselle?, kysyin. Juuri t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 on, h\u00e4n vastasi. T\u00e4ss\u00e4 ovat kaikki ne ainekset mit\u00e4 tulevaisuudelta odotetaan. Tarvitaan hyvinvointia, luontoa, yritt\u00e4jyytt\u00e4. Hyvinvointi ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 aina pit\u00e4\u00e4 sada vain lis\u00e4\u00e4 rahaa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa laadullisesti kest\u00e4vi\u00e4 ihmissuhteita, sytytt\u00e4vi\u00e4 vuorovaikutuksia, l\u00e4heisi\u00e4 kontakteja, tilaa tunteille, v\u00e4rikkyytt\u00e4, karnevaalisuutta, kauneutta, rohkeutta, romanttisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tuntomerkkej\u00e4<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 korostaa siis el\u00e4misen laatua, sosiaalista ja ekologista terveytt\u00e4, sit\u00e4 ett\u00e4 kykenemme osoittamaan entist\u00e4 enemm\u00e4n hellyytt\u00e4\u00e4, rakkautta, yhteenkuuluvuutta. Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 tarkoittaa paranevaa omanarvontuntoa, ominaislaatua, my\u00f6t\u00e4el\u00e4mist\u00e4, toimivuutta.<\/p>\n\n\n\n
Rahaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma. Jos el\u00e4m\u00e4\u00e4 mitataan vain rahalla, j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n teknologian ja raaka-aineen loukkuun. Taloudellisen hyvinvoinnin hinku k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta. 1980-luvulta l\u00e4htien Brundtlandin komission tulevaisuusraportti (1987)<\/p>\n\n\n\n
ja YK:n ymp\u00e4rist\u00f6- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa (1992) vaativat jatkuvan kasvun korvaamista kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteella. Talouden globalisointi k\u00e4y kalliiksi. Suuryritysten tuottama jatkuva kasvu on vaihdettava ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen: niukkaan kulutukseen, tuotteiden pitenev\u00e4\u00e4n elinkaareen, kest\u00e4vyyteen ja lyhenev\u00e4\u00e4n jakeluun. Lyhyt jakelutie tiet\u00e4\u00e4 paikallisia raaka-aineita ja valmistusta, kotikutoisuutta, konstailemattomuutta. M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ole kulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaan el\u00e4misen laatu.<\/p>\n\n\n\n
Globaali talous suosii suurta, globaalia, kilpailukykyist\u00e4, lyhytj\u00e4nnitteist\u00e4. Globaalikeskustelu on vaihdettava lokaalikeskusteluun. Tilasto paljastaa Suomen paikallisluonteen. Yrityksist\u00e4mme 86 prosenttia on alle viiden hengen yrityksi\u00e4. Yli viidenkymmenen hengen yrityksi\u00e4 on vain yksi prosentti. Pieni, paikallisuutta ja yhteisty\u00f6t\u00e4 suosiva malli toimii paremmin sopusoinnussa luonnon ja sen varojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4 ei ole paikallista, ei ole olemassa. Nyt vanhat iskulauseet on nostettava kunniaan. ”Ajattele globaalisti. Toimi paikallisesti.” tai ”Globalisoi tietoisuus, lokalisoi talousj\u00e4rjestelm\u00e4!” Ekologisesti kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4, paikallispainotteisessa el\u00e4m\u00e4ntavassa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ihmisten, ei rahan kohtaaminen. Hyvinvoinnista eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n kerro markettien hyllymetrit vaan kuorojen, seurojen, yhdistysten, kirjojen ja kerhojen m\u00e4\u00e4r\u00e4t, vieraanvaraisuus, jalan ja k\u00e4den liike, silm\u00e4npilke ja yst\u00e4vyys. Eko, eko, heko, heko! – ota askel ja astu rohkeasti eteenp\u00e4in. Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda sit\u00e4 itse.<\/p>\n\n\n\n
Vet\u00e4\u00e4k\u00f6 Paula Kyr\u00f6 oikeasta narusta?<\/p>\n\n\n\n
Naru kuin naru, itsest\u00e4 se on kiinni. Vai onko? Yritt\u00e4jyyden tutkijana Paula Kyr\u00f6 korostaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja monimuotoisen rikkaan el\u00e4m\u00e4n merkityst\u00e4. Jos ekosysteemin rajat ylitet\u00e4\u00e4n, pudotaan ojasta allikkoon. Ymp\u00e4rist\u00f6 ei ole kustannus vaan arvo. Yritt\u00e4jyys (entrepreneuer) on eteenp\u00e4in menemist\u00e4, aloitteen ottamista. Lopulta kaikki on kiinni itsest\u00e4, siit\u00e4 miten antaudumme el\u00e4m\u00e4lle. Mik\u00e4\u00e4n ei tule itsest\u00e4\u00e4n, mutta se joka uskaltaa, se voittaa.<\/p>\n\n\n\n
Paula Kyr\u00f6 taitaa vet\u00e4\u00e4 oikeasta narusta, kun h\u00e4n yllytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 – kaiken uhallakin – riskinottoon ja rohkeaan yritt\u00e4miseen. Yritt\u00e4nytt\u00e4 ei laiteta, sanoo my\u00f6s sananlasku.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on kirkkoherra ja l\u00e4\u00e4ninrovasti Loviisasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Veli-Matti Hynninen STT:lle 201099 L\u00f6ytyyk\u00f6 ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta voimaa elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4miseen? Miten p\u00e4\u00e4st\u00e4 ekologisesti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n kehitykseen? Mist\u00e4 ruutia uutta luovalle yritt\u00e4jyydelle ja kulttuurin muutokselle? Nousevatko l\u00e4hipalvelut ja k\u00e4dentaidot taas kunniaan? Valinnanvaraa pit\u00e4\u00e4 olla. Kolmannen vuosituhannen koittaessa kilpailua ei k\u00e4yd\u00e4 vain ihmisten ja kansojen kesken vaan rahasta ja tavarasta on tullut yh\u00e4 tavoitellumpi kohde. Kaupan … <\/p>\n