Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
STT:lle 20.12.1998<\/p>\n\n\n\n
Opettaja kysyi kerran koulussa, ett\u00e4 milloin joulukuusi haetaan mets\u00e4st\u00e4? Ja oppilas vastasi, ett\u00e4 silloin kun kukaan ei ole n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa koristellaan t\u00e4n\u00e4 jouluna noin miljoona joulukuusta. Puoli miljoonaa haetaan suoraan mets\u00e4st\u00e4, toinen puoli kulkee kuusikauppiaiden kautta. Viime jouluna tuotiin yksin Tanskasta 30 000 kuusta Suomeen, kaikkiaan tanskalaisten kerrotaan vieneen yhdeks\u00e4n miljoonaa kuusta maailmalle. My\u00f6s belgialaiset tarjoavat meille toiveikkaasti itselleen kelpaamatonta j\u00e4tekuusta mik\u00e4 panee kysym\u00e4\u00e4n, pit\u00e4isik\u00f6 jo joulukuusellekin laatia omat direktiivins\u00e4? Tuontikuuselle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4et l\u00f6ytyv\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti tilaa my\u00f6s havupuuvaltaisessa Suomenmaassa.<\/p>\n\n\n\n
Miksi joulukuusi kannetaan kotiin, kouluun, kauppaan ja joka paikkaan? Mik\u00e4 nostaa juuri kuusen muiden puiden yl\u00e4puolelle? Miksi kuusi tekee joulusta joulun?<\/p>\n\n\n\n
Oi kuusipuu, oi kuusipuu<\/p>\n\n\n\n
Monet joulun lauluista ovat kuusesta veistettyj\u00e4. ”Me k\u00e4ymme joulun viettohon taas kuusin kynttil\u00f6in. Puun vihreen oksat kiedomme me hopein, kultav\u00f6in.” T\u00e4st\u00e4 Martti Turusen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Mauno Isolan runosta on tullut yksi lauletuimmista joulun tunnuksistamme.<\/p>\n\n\n\n
G.O. Sch\u00f6nemannin sanoittama ”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella” sulaa luonnostaan suomalaisena kansans\u00e4velm\u00e4n\u00e4 suomalaiseen joulunviettoon. Laulava ihminen ei haudo pahoja ajatuksia toista kohtaan. Jouluna laulavat nekin jotka eiv\u00e4t sano omistavansa laulu\u00e4\u00e4nt\u00e4; laulamalla pahuus kaikkoaa ja l\u00e4mmin jouluhenki valloittaa mielet. Seurakuntien Kauneimmat joululaulut kokoavat suomalaiset valmistamaan yhdess\u00e4 joulua ja samalla muistamaan niit\u00e4 , jotka kamppailevat Irakissa ja muilla rauhattomilla joulumailla.<\/p>\n\n\n\n
Kekseli\u00e4s joulukuusi<\/p>\n\n\n\n
Joulukuusi on saanut kokonaan uuden roolin pukeutumalla sittemmin markkinahenkisyyteen.<\/p>\n\n\n\n
Nykykuusi synnytt\u00e4\u00e4 suorastaan uutta ”teollisuutta”, sen viljelyst\u00e4 on tullut joillekin sivuelinkeino, monelle my\u00f6s harrastus. Ainakin savolaiset selvitt\u00e4v\u00e4t parhaillaan olisiko joulupuiden kasvatuksesta jopa uudeksi elinkeinoksi?<\/p>\n\n\n\n
Joulukuusia siis viljell\u00e4\u00e4n, luomu-, muovi- ynn\u00e4 muuta kuusta tuotetaan. Kuusen on yllett\u00e4v\u00e4 joka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Joulukuusiviljelmill\u00e4 puu varttuu kymmenisen vuotta, vuosikasvua nopeutetaan viel\u00e4 leikkaamalla. Kuusiteollisuus on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 hommaa ennenkuin pienest\u00e4 taimesta onnistutaan koulimaan tasainen, sopusuhtainen py\u00f6r\u00f6kuusi suomalaisen olohuoneen nurkkaan.<\/p>\n\n\n\n
Uusinta uutta on joulukuusipalvelu. J\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n rekiretki\u00e4 lumiseen mets\u00e4\u00e4n, istutaan hetki nuotiolla ja sitten kuusi kaadetaan omin k\u00e4sin. Jotkut ovat taas toivoneet pitk\u00e4lle viety\u00e4 kuusipuupalvelua, sit\u00e4 ett\u00e4 laadukas kuusi tuodaan kotiin jalkaan asennettuna. M\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sama toimittaja hakee kuusen jalkoineen takaisin.<\/p>\n\n\n\n
Kukoistava kuusi<\/p>\n\n\n\n
Kukoistava kuusi haastaa kaikenik\u00e4iset leikkim\u00e4\u00e4n. Kuusi viihtyy parhaiten sellaisessa kodissa jossa leikit\u00e4\u00e4n ja lauletaan paljon. Lapset leikkiv\u00e4t luonnostaan. Mutta jos kuusen ymp\u00e4rill\u00e4 leikkiv\u00e4t viel\u00e4 \u00e4idit ja is\u00e4t, mummot ja vaaritkin, se vasta saa kuusen tuntemaan olonsa oikeaksi joulupuuksi. Kuusi kukoistaa sit\u00e4 kauniimmin mit\u00e4 enemm\u00e4n sen ymp\u00e4rill\u00e4 tonttuillaan ja tanssahdellaan. Joululeikit kuusen ymp\u00e4rill\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t latvan pystyss\u00e4 ja tunnelman korkealla.<\/p>\n\n\n\n
Jalkaan pantua kuusta pit\u00e4\u00e4 heti kastella. Kuusi nauttii eniten sokerivedest\u00e4 mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin sen pirte\u00e4n\u00e4 viikkokaupalla. Vett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tarjolla koko ajan, sill\u00e4 yksikin kuiva katkos saa nuorenkin kuusen tuntemaan itsens\u00e4 vanhukseksi. Ennen jalkaan panemista pit\u00e4isi tyve\u00e4 lyhent\u00e4\u00e4 viel\u00e4 muutama sentti, mik\u00e4 takaa tuoreen imupinnan koko joulunajaksi.<\/p>\n\n\n\n
Kokenut kuusi<\/p>\n\n\n\n
Joulukuusi tuntee my\u00f6s historiansa. Se on n\u00e4hnyt monet sodat, pula-ajat, nousut ja romahdukset, mutta kuusi on aina pysynyt pystyss\u00e4. Kansan pariin joka kodin kuuseksi se yleni meill\u00e4 Suomessa 1870- ja 1880-luvuilla.<\/p>\n\n\n\n
Tampereen kauppatorille 18.12.1894 pystytetty\u00e4 joulukuusta pidet\u00e4\u00e4n Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 ulkokuusena. Vastaavasti Helsingin Senaatinorille nousi ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6kynttil\u00f6in koristeltu kuusi Lucian p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 13.12. 1930. Julkiset kuuset ovat siis varsin nuoria, mutta ei itse kuusikaan ole ik\u00e4loppu. Vasta uskonpudistuksen tuotteena se levisi 1500-luvun Saksasta v\u00e4hitellen t\u00e4nne Pohjolaan. Nykyisen EU:n valloittamassa Strasbourgissa joulukuusi tunnettiin jo 1600-luvun alussa, mutta vasta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla se siell\u00e4kin levitt\u00e4ytyi jokakodin kuuseksi.<\/p>\n\n\n\n
Aluksi kuusen tuomista kotiin pidettiin maallistumisen merkkin\u00e4, suorastaan syntin\u00e4. Alunalkaen kuusella oli henkil\u00f6kohtainen arvoasema nimip\u00e4iv\u00e4kuusena. Sit\u00e4 perua ensimm\u00e4iset joulukuuset oli omistettu perheenj\u00e4senille niin ett\u00e4 kotiin kannettiin oma kuusi jokaiselle asukkaalle. Kuusen oksat olivat sopiva paikka lahjoille. Nykyisin lahjat lasketaan kuusen juurelle odottamaan aattoillan H-hetke\u00e4. Kuusi on tarkasti pit\u00e4nyt silm\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s kehityst\u00e4. Kotikutoiset ja k\u00e4sintehdyt joulul\u00e4mpim\u00e4t ovat vaihtuneet tietokoneisiin ja k\u00e4nnyk\u00f6ihin. Kuusen on pit\u00e4nyt pysy\u00e4 my\u00f6s tekniikan kehitysvauhdissa mukana.<\/p>\n\n\n\n
Kolme nelj\u00e4sosaa Suomen pinta-alasta on havupuiden peitossa. Kuusi on kukoistuksen puu. Sit\u00e4 on vanhastaan pidetty palmun sijasta seksuaalisymbolina. Roomalaiset pitiv\u00e4t kuusta aluksi kuolemanpuuna, mutta kristikunnalle kuusi on ennen muuta el\u00e4m\u00e4npuu. Pitk\u00e4ik\u00e4isen\u00e4 ja ikivihre\u00e4n\u00e4 se on samalla lujuuden ja uskollisuuden vertauskuva. Joulupuuna kuusi tuo keskellemme iloisen viestin vihreydest\u00e4 ja viel\u00e4kin laajemmin el\u00e4m\u00e4nmittaisesta uusiutumisen tarpeesta. Joulupuuna kuusi viittaa Raamatussa mainittuun paratiisin puuhun. Kristus on lakastumaton el\u00e4m\u00e4npuu ja osallisuus h\u00e4nen kirkostaan on iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n, t\u00e4yden pelastuksen osallisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Latva saapi t\u00e4ht\u00f6sen<\/p>\n\n\n\n
Betlehemin t\u00e4hdell\u00e4 on oma paikkansa kuusen latvassa. Kuusisakarainen joulut\u00e4hti on Daavidin t\u00e4hti. Kahdeksansakaraisena t\u00e4hti puolestaan viittaa syntym\u00e4\u00e4n, my\u00f6s kasteessa tapahtuvaan uudestisyntymiseen.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s kuusen muut koristeet viestiv\u00e4t pelastuksesta. Enkelit ja liput ovat saaneet rinnalleen palloja, nauhoja ja vaikka mit\u00e4. Enkelien jouluy\u00f6n\u00e4 kuuluttama viesti kaikelle maailmalle n\u00e4ytt\u00e4ytyy joulukuusen pienoislipuissa. Pelastus on lahjoitettu kaikille ja ihmiseksi syntyneet Jumalan eteen kootaan kerran kaikki kansat. Omenoista kehittyneet koristepallot kuvaavat paratiisin el\u00e4m\u00e4npuun hedelmi\u00e4. My\u00f6s pienet joululinnut livert\u00e4v\u00e4t joulupuun oksilla paratiisin sanomaa rauhasta ja rakkaudesta.<\/p>\n\n\n\n
Jouluna kaikki on toisin. Joulu sulattaa j\u00e4\u00e4n, rakentaa yhteyden, uudista el\u00e4m\u00e4n. Joulukuusi on juhlan merkkipuu.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on kirkkoherra Loviisassa ja Porvoon rovastikunnan l\u00e4\u00e4ninrovasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Veli-Matti Hynninen STT:lle 20.12.1998 Opettaja kysyi kerran koulussa, ett\u00e4 milloin joulukuusi haetaan mets\u00e4st\u00e4? Ja oppilas vastasi, ett\u00e4 silloin kun kukaan ei ole n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4. Suomessa koristellaan t\u00e4n\u00e4 jouluna noin miljoona joulukuusta. Puoli miljoonaa haetaan suoraan mets\u00e4st\u00e4, toinen puoli kulkee kuusikauppiaiden kautta. Viime jouluna tuotiin yksin Tanskasta 30 000 kuusta Suomeen, kaikkiaan tanskalaisten kerrotaan vieneen yhdeks\u00e4n miljoonaa … <\/p>\n