Suomalaispapit paavin vastaanotolla Vatikaanissa<\/p>\n\n\n\n
STT:lle 8.10.1998 Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Aisopoksen sadussa velikulta leijona n\u00e4p\u00e4ytti kerran kevyesti kettuparkaa nen\u00e4lle. Yhdeks\u00e4\u00e4 pentuaan hoivaava kettu rehenteli leijonalle j\u00e4lkel\u00e4istens\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4: ”Miten sinulla on vain yksi pentu?” Mutta leijona kajautti kauniilla latinankielell\u00e4: ”Unus sed leo.” Vastaus tarkoittaa, ett\u00e4 ”yksi vain, mutta sep\u00e4 onkin leijona.”<\/p>\n\n\n\n
Yksi vain, mutta sit\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi. Ikuinen Rooma ottaa luulot pois, se vie aina jalat alta. On eh\u00e4tett\u00e4v\u00e4 Colosseumit, Pantheonit, Piazza Navonat, Vatikaanin museot, kirkot, Trasteveret, Villa Lantet, trattoriat ja ristorantet. Roomalle ei yksi el\u00e4m\u00e4 riit\u00e4, sen j\u00e4lleen kerran huomasin. Mutta kuka voi sanoa tuntevansa Rooman?<\/p>\n\n\n\n
Brysseli\u00e4 on kutsuttu nelj\u00e4nneksi Roomaksi. Rooman imperiumi oli aikanaan Euroopan yhdist\u00e4j\u00e4, roomalaiset antoivat kreikkalaiselle kulttuurille sen muodon jota nyt kutsumme l\u00e4nsimaisuudeksi. Kreikkalaiset opettivat meille individualismin, roomalaiset neuvoivat hallitsemaan sit\u00e4. Meiss\u00e4 ottavat kreikkalainen fantasia ja roomalainen lujuus mittaa toisistaan ja sulavat sitten eurooppalaiseksi el\u00e4m\u00e4ntavaksi.<\/p>\n\n\n\n
Roomalaisuus ei suosi nationalismia. Se ei kumarra kansallisuutta vaan maailmankansalaisuutta kieleen ja uskontoon katsomatta. Nyt Brysseliss\u00e4 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kokeiltavan sopiiko t\u00e4m\u00e4 vanha roomalainen avain uuden Euroopan avaimenreik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Rooma opettaa suvaitsevaisuutta. Antiikin perinn\u00f6st\u00e4 nouseva erilaisuuden siet\u00e4minen ja toisenlaisuuden kunnioitus ovat eurooppalaisuutta parhaimmillaan. Eri tavalla ajattelevat ja uskovat ihmiset saatetaan vuoropuheluun, dialogiin, josta usein syntyy jotakin uutta ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Eurooppalainen omatunto ammentaa Aristoteleen ja Paavalin etiikasta. L\u00e4himm\u00e4isyys , vapaus ja tasa-arvo ynn\u00e4 muut kristilliset hyveet ovat eurooppalaisuuden kest\u00e4vimpi\u00e4 kulmakivi\u00e4. Kristinusko on pysynyt Euroopan yhteisen\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 silloinkin kun sivilisaatiot ovat yksi toisensa j\u00e4lkeen haihtuneet. Mik\u00e4 muu olisi kirkon lailla ollut vuosisadasta toiseen Eurooppaa yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 voimana?<\/p>\n\n\n\n
Leinojen ja Lehtosten Rooma<\/p>\n\n\n\n
Roomassa ei ole mainosvaloja eik\u00e4 tornitaloja. Mutta sill\u00e4 on antiikin sielu, paavin ja barokin k\u00e4ytt\u00f6voima, historiaa niin monessa kerroksessa, ett\u00e4 jokainen aikakausi voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 kotipaikkansa. Rooman j\u00e4ljet johtavat suoraan ihmissuvun historiaan. Moni asia on Roomasta kotoisin, se voisi hyvin olla yliopisto koko maailmalle. Rooma yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisyydell\u00e4\u00e4n, kokoaa kauneudellaan ja se kiteytt\u00e4\u00e4 historiallaan. Jo Sokrates aikanaan lausui, ett\u00e4 kaupungissa aika tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi. Rooma sulattaa kulttuurin ja luonnon, se yhdist\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n kauneimmat unelmat historiaan ja sulkee sinne tulijat kaiken kokeneen syleilyyns\u00e4. Jokainen Roomank\u00e4vij\u00e4 aavistaa, ett\u00e4 kulttuuriin kuuluu menneen arvostus. Siksi kaikki tiet johtavat Roomaan ja sinne on palattava aina uudestaan<\/p>\n\n\n\n
.<\/p>\n\n\n\n
Rooma on kauan ollut my\u00f6s suomalaisten innoittaja. Santa Maria Sopra Minervan kirkossa Capranica-suvun kappelissa voi ensit\u00f6ikseen kohdata oman kansallispyhimyksemme Pyh\u00e4n Henrikin. Eino Leinon Rooma on oma lukunsa. Leinon suosimassa Caf\u00e9 Grecossa voi nauttia kirjalliset cappuccinot tai sitten voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa h\u00e4nen pensionaattinsa sein\u00e4lle nostettua komeaa muistotaulua suomalaisen poetan seikkaluista maailmalla. Taulu tiet\u00e4\u00e4 Leinon suomentaneen Divina Comediaa Rooman vuosinaan.<\/p>\n\n\n\n
Joel Lehtosen kirjeiden ja runojen kautta syntyy v\u00e4rik\u00e4s kuva 1910-luvun roomalaisista iloista ja taloista el\u00e4m\u00e4n raskastakaan puolta unohtamatta. On Roomassa Piazza Navona, painottaa Joel Lehtonen. Roomasta voi k\u00e4yskennell\u00e4 J.H.Erkon ja Juhani Ahon jalanj\u00e4ljiss\u00e4. Yh\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 Erkon Kukat Pinciolla tai k\u00e4yd\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Elina Vaaran kantapaikassa Via Cardellolla. Roomassa V.A. Koskenniemi tutki fasisimin olemusta ja vakuutti ”ettei mik\u00e4\u00e4n voi vaarantaa fasismin tulevaisuutta.” Lause on j\u00e4\u00e4nyt fasismia kauemmin el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sanalla sent\u00e4\u00e4n on tulevaisuutta<\/p>\n\n\n\n
.<\/p>\n\n\n\n
Kolme lini\u00e4: Fellini, Pasolini ja Mussolini<\/p>\n\n\n\n
Roomassa on parhaillaan menossa Mussolinin arkkitehtuurin iventointi. Fasismin viiva on suora, on sitten puhe stadionista, puistok\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tai kaiken p\u00e4\u00e4lle karkaavasta ajatuksesta. Foro Mussolini on muuttunut Foro Italicoksi, mutta viivasuora on s\u00e4ilynyt viivasuorana.<\/p>\n\n\n\n
Federico Fellini, Pier Paolo Pasolini ja Benito Mussolini kuuluvat Roomaan. Cinecitt\u00e1n studiokaupungissa kasvaa k\u00e4vij\u00e4n eteen elokuvan tekemisen ihmemaailma. Hehtaarikaupalla laillistettua lavastevalhetta, virallistettua silm\u00e4nlumetta. Mit\u00e4 kaikkea tarvitaankaan, jotta sepite meiss\u00e4 olisi varma ja luotettava.<\/p>\n\n\n\n
Pasolinin Dolce vita (1959) ja Fellinin S.P.Q.R. (1971) saattavat Cinecitt\u00e1ssa k\u00e4yneelle paljastaa kasvonsa toisin.<\/p>\n\n\n\n
Vanhan ja uuden yhdist\u00e4mist\u00e4 yritt\u00e4nyt Augustuksen rauhanalttari kertoo, ett\u00e4 Roomassa voi tehd\u00e4 mit\u00e4 vain. Via della Cociliazione ja Via Marcello osoittavat esimerkill\u00e4\u00e4n miten raivataan valtav\u00e4yl\u00e4\u00e4 monumenteille. Unescon koulutuskeskus ICCROM viestii miten restauroida, suojella rakennus tai antautua arkeologiaan. Suomalaiset ovat olleet my\u00f6s Rooman kaupunkisuunnittelussa mukana.<\/p>\n\n\n\n
Bella figura ja puhtaat kasvot<\/p>\n\n\n\n
Roomassa huhuillaan nylkyisin, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla ”Bella figura” ja puhtaat kasvot. Bella figura tarkoittaa edustuskelpoisuutta, sit\u00e4 ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 pysyy pystyss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4 sujuu muutenkin tyylikk\u00e4\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 Roomanmuoti levi\u00e4\u00e4 vauhdikkaasti. Euroopan unionin tulevana puheenjohtajamaana meikkaus on meill\u00e4 Suomessakin jo alkanut.<\/p>\n\n\n\n
Rooma on pantu pakettiin. Pietarin kirkkoa my\u00f6ten monumentit, t\u00e4rkeimm\u00e4t rakennukset, kadut ja katseltavat on v\u00e4liaikaisesti ymp\u00e4r\u00f6ity rakennustelineill\u00e4. Paikat on saatava kuntoon, sill\u00e4 riemuvuosi 2000 on ovella. Sama vimma vihelt\u00e4\u00e4 omassa p\u00e4\u00e4kaupungissamme Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Bella figura on siis roomalais-suomalaista valmistautumista kohta koittavaan uuteen vuosituhanteen. T\u00f6rm\u00e4sin lauseeseen ”Finland takes Europe to the New Millenium” (Suomi johdattaa Euroopan uudelle vuosituhannelle) ja ajattelin ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n roomalaiset t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n iskulauseestamme tuumivat.<\/p>\n\n\n\n
Bella figurassa onkin enemm\u00e4n kyse asenteiden kohentamisesta kuin paikkojen puunaamisesta. Ilman kantavaa itsetuntoa ei ihminen jaksa. Senh\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme ”perussanasto” paljastaa. Meille l\u00e4heisi\u00e4 sanoja ovat huono itsetunto, kateus, ahdistus ja itsetuho.<\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 muutama vuosi sitten tunsimme olevamme ruotsalaisillekin enemm\u00e4n pikkuveli. Ehk\u00e4 tunsimme l\u00e4nnen markkinoilla pient\u00e4 alemmuuttakin, mutta nyt Euroopan unionin eturintamassa n\u00e4yt\u00e4mme jo muillekin mist\u00e4 oikeat l\u00e4nsituulet puhaltavat.<\/p>\n\n\n\n
Jo vuonna 1969 – kun olin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa paavi Paavali VI:n vastaanotolla Vatikaanissa, me luterilaiset teologit tunsimme olevamme kirkkohistoriallisen k\u00e4\u00e4nteen aallonharjalla. Silloin paavin kohtaaminen oli luterilaisille uutta. Nyt 29 my\u00f6hemmin meid\u00e4t istutetaan jo tottuneesti kymmeniintuhansiin nousevan vierasjoukon k\u00e4rkeen l\u00e4helle pyh\u00e4\u00e4 istuinta Johannes Paavali II:n k\u00e4ttelyet\u00e4isyydelle.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6nteisest\u00e4 muutoksesta kertoo my\u00f6s uusi ekumeeninen yhteys, jota harjoitimme Rooman anglikaanikirkossa. Luterilais-anglikaanisina pappeina palvelimme yhdess\u00e4 Englannin prinsessa Margareetaa ja muuta messuun osallistunutta seurakuntaa. Kirkot ovat l\u00f6yt\u00e4neet ekumenian tienp\u00e4\u00e4n. Onko koko Eurooppa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 valoisaan Bella figura-suuntaan?<\/p>\n\n\n\n
Kilpailua pyhimysmarkkinoilla<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen Ruotsi-Suomesta euroopanmaineeseen ponnistanut nainen Pyh\u00e4 Birgitta syntyi 1303 Upplannissa ja kuoli 1373 Roomassa. Kun h\u00e4n pyh\u00e4n\u00e4 vuonna 1350 muutti Roomaan, liikahti jotakin my\u00f6s Pohjolassamme. Pyh\u00e4n Birgitan pyhimykseksi julistamisen (7.10. 1391) p\u00e4iv\u00e4 kuuluu muistokalenteriimme.<\/p>\n\n\n\n
Piazza Farnesella sijaitseva birgittalaisyhteis\u00f6 on on yksi 21:st\u00e4 birgittalaisluostarista, jotka suitsuttavat ilosanomaa maailman eri kolkilla. Birgitan ilmestykset ovat vaikuttaneet kirkkotaiteeseen, Jeesuksen syntym\u00e4n ja Marian k\u00e4rsimyksen kuvalliseen kerrontaan. Birgitta oli omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n arvostettu vaikuttaja, joka osallistui my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4npolitiikkaan. H\u00e4n oli n\u00e4kij\u00e4, teologi ja \u00e4itihahmo.<\/p>\n\n\n\n
Birgitta on ajankohtainen nainen my\u00f6s siksi ett\u00e4 h\u00e4n on nyt ehdolla uuden Eurooppamme naiselliseksi suojelijaksi. Euroopan kolme pyh\u00e4\u00e4 miessuojelijaa Kyrillos, Methodios ja Benediktus Nursialainen saisivat kunnon seuraa Pyh\u00e4st\u00e4 Birgitasta. Kun Euroopassa nyt valmistaudutaan riemuvuoteen 2000, olisi suoranainen ihme, jos nainen ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n nousisi osaansa Euroopan suojelijana. Naiskysymys on niin polttava ja naisen asema niin vaativasti uutta arvoa ansaitseva, ett\u00e4 Birgitan syrj\u00e4ytt\u00e4miselle on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 edes tekosyit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mutta kilpailu on kovaa my\u00f6s pyhimysmarkkinoilla. Kovimman vastuksen Birgitalle tarjoavat italialainen Katariina Siennalainen ja espanjalainen Teresa Avilalainen. Birgitalla ovat omat kannattajansa. H\u00e4nen valitsemisensa korostaisi latinalaista l\u00e4ht\u00f6kohtaamme, olemmehan aina<\/p>\n\n\n\n
ammentaneet antiikin kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 ja olleet osa l\u00e4ntist\u00e4 Eurooppaa. Birgitan valinta vahvistaisi alkuper\u00e4ist\u00e4 kulttuuripohjaamme ja edist\u00e4isi samalla ekumeenista ajattelua. Olemmehan my\u00f6s osa l\u00e4nnen kirkkoa, johon protestanttisuus on tuonut omat kirpe\u00e4t mausteensa.<\/p>\n\n\n\n
Uuden Euroopan luomisessa on synnytyskipujen lis\u00e4ksi paljon pelkoa. Yksi pelk\u00e4\u00e4 katolisuuden ”synti\u00e4”, toista uhkaa islamin vy\u00f6ry. Kolmannelta r\u00e4j\u00e4hdyksenomaisesti levi\u00e4v\u00e4 mediakulttuuri vie y\u00f6unet. Maailman muutosvimma on huimaava. Eik\u00f6 juuri t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa olisi hyv\u00e4 kaivaa juuret esiin ja palata Roomaan, alkuper\u00e4mme l\u00e4hteille?<\/p>\n\n\n\n
Birgitan nostaminen Euroopan suojelijaksi voisi olla vuosituhannen tapaus. K\u00e4ynti Roomassa palauttaa mieleen ettemme el\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n Ultima Thulessa, periferian per\u00e4ll\u00e4, vaan kulttuurin ja el\u00e4m\u00e4n keskuksessa.<\/p>\n\n\n\n
Roomalle ei yksi el\u00e4m\u00e4 riit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on kirkkoherra ja l\u00e4\u00e4ninrovasti Loviisasta, useiden lehtien kolumnisti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalaispapit paavin vastaanotolla Vatikaanissa STT:lle 8.10.1998 Veli-Matti Hynninen Aisopoksen sadussa velikulta leijona n\u00e4p\u00e4ytti kerran kevyesti kettuparkaa nen\u00e4lle. Yhdeks\u00e4\u00e4 pentuaan hoivaava kettu rehenteli leijonalle j\u00e4lkel\u00e4istens\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4: ”Miten sinulla on vain yksi pentu?” Mutta leijona kajautti kauniilla latinankielell\u00e4: ”Unus sed leo.” Vastaus tarkoittaa, ett\u00e4 ”yksi vain, mutta sep\u00e4 onkin leijona.” Yksi vain, mutta sit\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi. Ikuinen Rooma … <\/p>\n