Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
STT:lle 10.3.1996<\/p>\n\n\n\n
Kun Viron ortodoksit hylk\u00e4siv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n ja alkoivat ilakoiden kiikkua Konstantinopolin patriarkan polvella, arkkipiispa Johanneksesta tuli t\u00e4m\u00e4n poliittisen kirkkoriidan erotuomari.<\/p>\n\n\n\n
Arkkipiiispa Johannes perusteli Moskova-Konstantinopoli- kiistaan puuttumistaan muun muassa paastoanajan l\u00e4hestymisell\u00e4. Paasto ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen tekev\u00e4t tilanteen ”kertakaikkiaan siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi”, h\u00e4n arvioi. Johanneksen lausunto vihjaa miten t\u00e4rke\u00e4 paasto kirkkovuodessa on. El\u00e4m\u00e4 uudistuu, el\u00e4m\u00e4ntapa tarkistuu.<\/p>\n\n\n\n
Paasto ei suinkaan rajoitu vain ruokapaastoon, terveydelliseen dieettiin. Paasto on itsekuria, kielt\u00e4ytymist\u00e4, turhasta luopumista. Paasto on olennaisimpaan keskittymist\u00e4. Turhasta tyhjentyminen ja hyv\u00e4ll\u00e4 t\u00e4yttyminen kuuluvat paastoon. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei ole mielyhyv\u00e4 ja menestys vaan tyhjentyminen. Paastoajalla menetyksen sieto kasvaa. Paasto on tarjous el\u00e4m\u00e4lle, mahdollisuus vaihteluun ja virkistykseen.<\/p>\n\n\n\n
Paastoon kuuluu my\u00f6s katumus, sill\u00e4 paasto on samalla l\u00e4himm\u00e4isen, toisen hyv\u00e4ksi toimimista. Paasto koskettaa my\u00f6s kansoja ja yhteis\u00f6j\u00e4. Paastolla saattaa joskus olla omat taloudelliset vaikutuksensa. T\u00e4st\u00e4 kertoo It\u00e4meren lihava silli, jolla katolinen Eurooppaa ruokki paastoajansa 1100-luvulta 1500-luvulle. Reformaation tullessa ehtyiv\u00e4t my\u00f6s sillisaaliit. It\u00e4meren kukoistava sillikauppa vahvisti Pohjolan taloutta ja ja integroi suomalaisia muuhun Eurooppaan. Jo reippaasti yli puoli vuosituhatta sitten It\u00e4meren silli osasi uida nyt tavoittelemamme EU:n suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi paasto tarkentaa hauskasti pelisilm\u00e4\u00e4. Arkkipiispa Johanneksen viattomaksi naamioitunut viroapu paljastuukin harkituksi vedoksi etuoikealle.<\/p>\n\n\n\n
Paasto kuuluu luterilaisille, kaikille<\/p>\n\n\n\n
Ortodoksit ja katoliset ovat toteuttaneet paaston luterilaisia tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4mmin. He ovat muutenkin kynt\u00e4neet kristillisen tradition pellossa reformaatiokirkkoja syvemmin. Silti olisi kokonaan v\u00e4\u00e4rin luulla, ett\u00e4 paasto olisi vain ortodokseille tai katolisille kuuluvaa.<\/p>\n\n\n\n
Paasto on yhteist\u00e4 omaisuutta, miltei kaikkiin uskontoihihin kuuluvaa, yht\u00e4 vanha kuin ihmiskunta. Vaikka paasto on uskontoihin syv\u00e4sti liittyv\u00e4 , my\u00f6s muista kuin uskonnollisista syist\u00e4 paastotaan. L\u00e4\u00e4ketieteen is\u00e4ksi mainittu Hippokrates (460-377 eKr) piti paastoa luonnonmukaisena parannuskeinona. Luonto parantaa (natura sanat), ihmisen ei silti pid\u00e4 vahingoittaa itse\u00e4\u00e4n tunkemalla suustaan alas mit\u00e4 tahansa ja miten paljon tahansa.<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen 40 p\u00e4iv\u00e4n paasto on kristillisen paaston esikuva. Israelin er\u00e4maavaellus kesti 40 vuotta. Mooses paastosi vuorella, Elia er\u00e4maassa, Niinivell\u00e4 oli oma katumusaikansa. Kirkkois\u00e4 Khrysostomos (”kultasuu”) ylisti paastoa sielun ravinnoksi, mik\u00e4 ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 arvostelukyvyn, taltuttaa itsekkyyden, kuolettaa pahan sek\u00e4 ”tekee kehon taipuisaksi, karkottaa painajaisunia, parantaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryn ja vahvistaa silmi\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n
Paaston terveydelliset edut tunnetaan. Silti useimmat ahtavat itsens\u00e4 t\u00e4yteen seurauksia ajattelematta, kunnes luonto aikanaan kostaa h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Paasto on nautinnonhimon taltuttamista, kuonasta ja myrkyist\u00e4 puhdistaumista, ruumiin ja sielun tervehtymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Paasto on juhlan valmistamista<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 suurempi juhla sit\u00e4 mittavampi paasto. Joulua valmistava pikkupaasto alkaa adventista. Kirkkovuoden juhlista ylivoimaisesti suurin on p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. Septuagesima-sunnuntaista on seitsem\u00e4nkymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. Se aloittaa esipaaston. Varsinaiseen suureen paastoon laskeudutaan laskiaistiistaita seuraavana tuhkakeskiviikkona, josta on nelj\u00e4kymment\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. Pyh\u00e4p\u00e4ivi\u00e4 ei paastossa lasketa. Viidennest\u00e4 paastosunnuntaista (Dominica passionis) alkaa syv\u00e4paasto. Palmusunnuntaina alkavalla k\u00e4rsimysviikolla paasto syvene syvenemist\u00e4\u00e4n. Vasta p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n\u00e4 paasto p\u00e4\u00e4ttyy , kuolema kukistuu ja juhlien juhla alkaa.<\/p>\n\n\n\n
Paastonajan violetti on katumuksen ja parannuksen v\u00e4ri. Paastonaikana jumalanpalvelusta riisutaan, kiitos- ja ylistysosat j\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois, yhteisen\u00e4 esirukouksena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n litaniaa. Paasto on lahja. Se vapauttaa. Askel kevenee, melu vaihtuu hiljaisuuteen ja mietiskelyyn. Paastoaja varaa aikaa ajattelulle ja rukoukselle. Paasto kasvattaa itsekuriin ja kielen hillint\u00e4\u00e4n. Luopuminen pieness\u00e4 auttaa luopumaan maailmanlaajuisesti.<\/p>\n\n\n\n
Paasto on teeskentelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 harjoitusta vastuuseen.<\/p>\n\n\n\n
Paastovinkkej\u00e4 1996<\/p>\n\n\n\n
Profeetta Jesajalla paaston toimintaohjelmaan kuului syytt\u00f6mien ja sorrettujen vapauttaminen, leiv\u00e4n jakaminen n\u00e4lk\u00e4isille ynn\u00e4 alastomien vaatettaminen. My\u00f6s koti oli avattava pakolaisille ja muille turvan hakijoille.<\/p>\n\n\n\n
Paaston tarkoituksena ei ole tuottaa mielihyv\u00e4\u00e4 itselle vaan jakaa hyv\u00e4\u00e4 toisille. Paasto panee reagoimaan ihmiskunnan h\u00e4t\u00e4\u00e4n. Paastoaja ei tee paastoamisestaan numeroa eik\u00e4 paheksu niit\u00e4 jotka eiv\u00e4t paastoa.<\/p>\n\n\n\n
Paasto luo tilaa. Se varaa aikaa ja kohdistaa huomion tarvitsevaan. Paasto antaa aiheen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4narvot uudelleen. Paasto on katumista, Jumalan puoleen palaamista. Se on tyhjentymist\u00e4 ja Jumalalla t\u00e4yttymist\u00e4 Se on k\u00e4rsiv\u00e4n l\u00e4himm\u00e4isen ja Jumalan kohtaamista.<\/p>\n\n\n\n
Paasto on Jumalan rakkauden uhritiet\u00e4. Paastonaikana papit antavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llis\u00e4ohjeita miten paastota. T\u00e4n\u00e4 paastonaikana (21.2.-6.4.1996) antamani paastovinkit ohjaavat mutkattomaan toteutukseen:<\/p>\n\n\n\n
\u00a4 Varaa joka aamu lataushetki itsellesi: hiljenny, mietiskele, rukoile, ole muutama hetki aivan omissa oloissasi.<\/p>\n\n\n\n
\u00a4 Vaihda auto askeliin: tee joka p\u00e4iv\u00e4 pieni k\u00e4vely ihan yksin, ulkoile, liiku jalan.<\/p>\n\n\n\n
\u00a4 J\u00e4t\u00e4 malja kohottamatta: kokeile miten p\u00e4rj\u00e4\u00e4t ilman nautintoaineita, alkoholia, tupakkaa, kahvia.<\/p>\n\n\n\n
\u00a4 Nauti kalasta: valitse kala- ja vihannesruoka lihan ja muun raskaan ravinnon sijaan.<\/p>\n\n\n\n
\u00a4 Karta sohvaa ja telkkaria: anna aikaa kirjalle ja lehdille.<\/p>\n\n\n\n
\u00a4 Kohota l\u00e4heistesi mielialaa: keksi joka p\u00e4iv\u00e4 jotain hyv\u00e4\u00e4 sanottavaa perheenj\u00e4senist\u00e4si, ty\u00f6tovereistasi, yst\u00e4vist\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n\n\n\n
.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Veli-Matti Hynninen STT:lle 10.3.1996 Kun Viron ortodoksit hylk\u00e4siv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n ja alkoivat ilakoiden kiikkua Konstantinopolin patriarkan polvella, arkkipiispa Johanneksesta tuli t\u00e4m\u00e4n poliittisen kirkkoriidan erotuomari. Arkkipiiispa Johannes perusteli Moskova-Konstantinopoli- kiistaan puuttumistaan muun muassa paastoanajan l\u00e4hestymisell\u00e4. Paasto ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen tekev\u00e4t tilanteen ”kertakaikkiaan siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi”, h\u00e4n arvioi. Johanneksen lausunto vihjaa miten t\u00e4rke\u00e4 paasto kirkkovuodessa on. El\u00e4m\u00e4 uudistuu, el\u00e4m\u00e4ntapa tarkistuu. Paasto … <\/p>\n