Veli-Matti Hynninen 1995<\/p>\n\n\n\n
Tekstin \u00e4\u00e4ress\u00e4<\/p>\n\n\n\n
1.1.<\/p>\n\n\n\n
Uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4<\/p>\n\n\n\n
Lk 2: 21<\/p>\n\n\n\n
Virret:<\/p>\n\n\n\n
41<\/p>\n\n\n\n
131:4<\/p>\n\n\n\n
40<\/p>\n\n\n\n
317:2-3<\/p>\n\n\n\n
37:1-<\/p>\n\n\n\n
223:1-<\/p>\n\n\n\n
38: 1,5<\/p>\n\n\n\n
Raja vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 eniten ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 se ei paljasta viel\u00e4 koko totuutta. Olemme rajalla, mutta emme viel\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4 on edess\u00e4. Rajalta on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle ja kuljettava syvemm\u00e4lle, luodattava taakse j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 vanhaa ja kohdattava rajalta avautuvaa uutta.<\/p>\n\n\n\n
Raja kiinnostaa my\u00f6s siksi, ett\u00e4 se k\u00e4tkee salaisuuden. Ajatellaan esimerkiksi vaikka vaatekappaletta tai erityisesti muotia. Psykoanalyysi on paljastanut, ett\u00e4 vaikkapa housujen ja paidan raja, tai puoliksi avatun puseron tai hansikkaan ja hihan raja, on eroottisessakin mieless\u00e4 kaikkein kiinostavinta aluetta. Raosta v\u00e4l\u00e4ht\u00e4v\u00e4 katkonaisuus vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 (t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ehk\u00e4 my\u00f6s viettelee) enemm\u00e4n kuin koko paljas totuus. Ilmeisesti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ihminen on v\u00e4sym\u00e4t\u00f6n lavastamaan kaikkea esille tulevaa k\u00e4tketyn n\u00e4k\u00f6iseksi.<\/p>\n\n\n\n
Avautumisella pelk\u00e4\u00e4mme kadottavamme salaisuuden, kaikkein kiinnostavimman ulottuvuuden el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Karl Jaspers sanoo ihmisen verhoavan itsens\u00e4 vaistomaisesti el\u00e4m\u00e4n rajatilanteissa. Selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n k\u00e4rsimyksen tai kuoleman edess\u00e4 on etsitt\u00e4v\u00e4 ”verhoa”, l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 edes jokin selitys kaikelle tapahtuvalle. Vastaavasti el\u00e4m\u00e4n my\u00f6nteiset mysteerit,onnen ja menestyksen kokeminen vaativat ihmist\u00e4 rajank\u00e4yntiin. Kaikkea muuta ihminen kest\u00e4\u00e4 paremmin kuin toiveittensa t\u00e4yttymist\u00e4. Onnettomimpia ovat ne, jotka ovat aina saaneet kaiken haluamansa.<\/p>\n\n\n\n
He ovat kadottaneet jaksamisen tai selviytymisen rajoilla olemisen j\u00e4nnitteisen kiinnostuksen. Haluaako ihminen lopulta ylitt\u00e4\u00e4 olemassaolonsa ja tietoisuutensa rajat? Kest\u00e4isimmek\u00f6 jos p\u00e4\u00e4sisimme perille kaikenk\u00e4sitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4n salaisuudesta? Miten ihminen kest\u00e4\u00e4 kaipuunsa muuttumisen n\u00e4kemiseksi? Miten k\u00e4y kun h\u00e4m\u00e4r\u00e4 eksistenssimme ylitt\u00e4\u00e4 kirkkaan transendenssin rajan?<\/p>\n\n\n\n
Rajoista yksi j\u00e4nnitt\u00e4vimpi\u00e4 lienee ajan raja. Nykyisyys on aina rajalla. Takana on mennyt, edess\u00e4 on tuleva. T\u00e4ss\u00e4 ja nyt- el\u00e4m\u00e4\u00e4 on totuttu tavoittelemaan. Mutta tarvitseeko sit\u00e4 korostaa, kun nykyisyys tahtoo muutenkin liiaksi hallita. Joskus saattaa olla ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon nykyisyyden kaiken kattavasta imperialismista.<\/p>\n\n\n\n
Rajalta n\u00e4kee taaksep\u00e4in. On mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 tuntematta mennytt\u00e4. Historiantutkimukselle on keskeist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 synnyn ja kehityksen geneettinen aikaperspektiivi. Kiinnostavaa on tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tapahtui samanaikaisesti ”siihen aikaan”, ja mit\u00e4 ennen ja j\u00e4lkeen, koska tapahtumisen keskin\u00e4iset suhteet paljastavat asioiden synty-yhteyksi\u00e4 . Tapahtumien rajakohdat ovat t\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rajalta avautuu n\u00e4kym\u00e4 eteenp\u00e4in. Ei uusi aina ole laadun tae, aina parempaa kuin vanha.Mutta olisi tuhlausta olla ottamatta huomioon edess\u00e4 olevaa, koska uudessa on aina mahdollisuus. Olisi vastuutonta silm\u00e4ill\u00e4 tulevaisuutta keskustelematta tulevien sukupolvien kanssa. Ihmisen ymp\u00e4rist\u00f6suhde on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa oiva esimerkki. (\u00c4skett\u00e4in edesmennyt Aimo T. Nikolainen lausahti minulle virkaanasettamisen yhteydess\u00e4 Loviisassa viitaten k\u00e4dell\u00e4\u00e4n ydinvoimaloihin p\u00e4in, ett\u00e4 on se eettisesti aika v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ottaa velkaa lastenlastensa maksettavaksi. Lyhyt hy\u00f6ty meille, pitk\u00e4 haitta muille.) Miten onnistumme arvostamaan tulevaa, on kulttuurin yksi avainkysymys.<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen saumaton tunika<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4lt\u00e4 pohjalta ei ole vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miksi Jeesuksen tunika oli saumaton. Jeesus-nimess\u00e4 ajan raja h\u00e4vi\u00e4\u00e4. H\u00e4ness\u00e4 t\u00e4yttyy kuluva aika (khronos) ja h\u00e4ness\u00e4 alkavat viimeiset ajat. Saumaton tunika muistuttaa Kristuksen rajattomuudesta. Ajan t\u00e4yttyess\u00e4 rajat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Muistaakseni Raimo Harjula selvitti joskus miksi afrikkalaiset rakentavat majansa py\u00f6re\u00e4ksi. Heid\u00e4n arkkitehtuurinsa ja kiireett\u00f6myytens\u00e4 johtuu sen mukaan heid\u00e4n erilaisesta aikak\u00e4sityksest\u00e4\u00e4n. Heill\u00e4 ei ole kiirett\u00e4, koska aika ei lopu, vaan alkaa aina uudestaan. Syklisen eli keh\u00e4llisen aikak\u00e4sityksen mukaan keh\u00e4\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4 historia palaa aina aikojen kuluttua l\u00e4ht\u00f6kohtaansa.<\/p>\n\n\n\n
Raamatun linjaama lienaarinen, suorvaviivainen aika taas alkaa luomisesta ja kulkee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kohti: Kristuksessa ajat t\u00e4yttyv\u00e4t. Lineaarinen aika on olemukseltaan lyhyt. Se p\u00e4\u00e4ttyy kerran. Lopun l\u00e4hestyess\u00e4 se eskaloituu eli kiihtyy kiihtymist\u00e4\u00e4n. (Fugit irreparabile tempus, aika pakenee palaamatta).<\/p>\n\n\n\n
Uusi vuosi muistuttaa, ett\u00e4 vain uusi j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 tietoisuutta. Uusi ei ole muoti, itseisarvo.Vanha ei aina ole hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Uusi ja vanha on pantava vastakkain. Vanhasta on luovuttava, uutta onluotava. Maailman j\u00e4rkytys on kohdattava, maailmaa on jopa j\u00e4rkytett\u00e4v\u00e4, jotta uusi puhkeaisi.<\/p>\n\n\n\n
Kompromissit kertovat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 varmistamisesta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 itseihailusta. Repe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, rajattoman el\u00e4m\u00e4n ihailu olisi itsepetosta. Uudenvuodenaaton tekstin\u00e4 olevan Jesajan ennustuksen (Jes. 17:12-14) voi n\u00e4hd\u00e4 valtaisana historianfilosofisena n\u00e4kyn\u00e4. Aika on Jumalan. Historia on Jumalan. Maailmanhallinta on Jumalan. Mutta sin\u00e4 olet turvassa, sill\u00e4 ”Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, h\u00e4n suojelee koko el\u00e4m\u00e4si. Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun l\u00e4ht\u00f6si ja tulosi nyt ja aina.” (Ps. 121:7-8).<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Veli-Matti Hynninen 1995 Tekstin \u00e4\u00e4ress\u00e4 1.1. Uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4 Lk 2: 21 Virret: 41 131:4 40 317:2-3 37:1- 223:1- 38: 1,5 Raja vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 eniten ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 se ei paljasta viel\u00e4 koko totuutta. Olemme rajalla, mutta emme viel\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4 on edess\u00e4. Rajalta on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle ja kuljettava syvemm\u00e4lle, luodattava taakse j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 vanhaa ja kohdattava rajalta avautuvaa … <\/p>\n