![\"Uusimessu\"\/](\"https:\/\/www.hynninen.info\/kolumnit\/kuvat\/uume.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nNyt riemuun ratketkaamme! Viime adventtina k\u00e4ynnistynyt Riemuvuosi 2000 t\u00e4ytti jo vuoden. T\u00e4m\u00e4 riemuvuosi on niin suuri, ettei se mahdu yhteen kalenterivuoteen, se jatkuu ensi vuoden 2001 p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. Toivon vuosituhat muistuttaa ett\u00e4 edess\u00e4 on aina parempaa, valoisampaa.<\/p>\n\n\n\n
Nyt adventinaikana uutta messua k\u00e4ynnistell\u00e4\u00e4n. R\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4k\u00f6 se k\u00e4siin? Vanhaa jumalanpalvelusj\u00e4rjestyst\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4. Seurakunnat ovat valinneet s\u00e4velm\u00e4t nelj\u00e4st\u00e4 eri sarjasta. N\u00e4ist\u00e4 suosituimmaksi on muodostumassa hengellisiin kansans\u00e4velmiin perustuva sarja. Muissa sarjoissa toistuu gregoriaanis- tai anglikaanistyyppinen s\u00e4velkulku tai tutunoloinen perhemessus\u00e4velm\u00e4.. Jumalanpalvelusta tarkoittava sana ”messu” iskostetaan nyt suomalaiseen sanastoon. Herran ateria eli messu (missa) tarkoittaakin yksinkertaisesti jumalanpalvelusta, sit\u00e4 ett\u00e4 Jumalan kansa kokoontuu pappinsa johdolla nauttimaan Herran aterian. Messu ei ole vain muistelemista vaan se on l\u00e4sn\u00e4olevan Jumalan kohtaamista. Jeesus Kristus itse on todellisesti l\u00e4sn\u00e4 saarnassa ja ehtoollisessa. Seurakunta osallistuu messuun (missa cum populo), mutta pappi voi my\u00f6s yksin toimittaa messun (missa solitaria) seurakuntansa puolesta.<\/p>\n\n\n\n
Messun toteuttaminen on entist\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s seurakuntalaisten vastuulla. Seurakuntalaiset osallistuvat messun valmisteluun ja toteutukseen. Tekstien lukemisen tai kolehdin kantamisen lis\u00e4ksi seurakuntalainen voi kirkkoherran luvalla avustaa my\u00f6s ehtoollisen jakamisessa. Seurakuntalaiset toimittavat messua rukoilijoina, my\u00f6s hiljaiselle rukoukselle on messussa varattu tilaa.Monelle suomalaiselle ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n outo tapa toivottaa l\u00e4hell\u00e4\u00e4n istuville rauhaa k\u00e4ttelem\u00e4ll\u00e4 tulee nyt samalla tutummaksi. Muutenkaan messun aikana liikkuminen ei ole kielletty\u00e4. Rukouskynttil\u00e4n sytytt\u00e4minen t\u00e4rke\u00e4n ihmisen tai asian puolesta on luonnollinen osa messua. Seisomaan nousemista on v\u00e4hennetty. Pyh\u00e4n evankeliumin ja uskontunnustuksen aikana kuitenkin aina seist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Messu-uudistuksessa tartuttiin kuitenkin valitettavan v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4asiaan. Ei oikein osattu n\u00e4hd\u00e4 koko uudistusta tavallisen seurakuntalaisen kannalta. Kaavasta, sanamuodoista, s\u00e4velmist\u00f6ist\u00e4 ja muista ulkonaisista seikoista on kyll\u00e4 puhuttu paljon. Sekin on lausuttu hurskaan painokkaasti, ett\u00e4 messu on koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n keskus. Mutta miten? Miten messu voisi enemm\u00e4n nykyisty\u00e4 tavallisten seurakuntalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja vastata ty\u00f6n ja kuormien uuvuttamien ihmisten tarpeisiin? T\u00e4t\u00e4 en juuri kuullut pohdittavan.<\/p>\n\n\n\n
Miten kaikki viikon aikana koetut kohtaamiset l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t paikkansa messussa? Miten sulattaa rukoukseksi se, mit\u00e4 tapahtuu el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja miten el\u00e4m\u00e4ksi se, mit\u00e4 tapahtuu rukouksessa. Messun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on liitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t l\u00e4hiyhteyteen ihmisten, ymp\u00e4rist\u00f6n ja koko luomakunnan kanssa. T\u00e4n\u00e4isill\u00e4 ja huomisilla kohtaamisilla , el\u00e4m\u00e4n rosolla, ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 ja yhteiskunnalla pit\u00e4isi olla paljon suurempi paikka messussa. Mutta kun uusi Oulun piispakin heti ensihaastattelussa sulkee yhteiskunnan ulkopuolelleen vetoamalla hengellisyyteens\u00e4, mit\u00e4 en\u00e4\u00e4 voi toivoa sellaiselta kirkolta?<\/p>\n\n\n\n
Jaksamisen juuret ovat siin\u00e4, ett\u00e4 paremmin olisimme yhteydess\u00e4 toisiimme ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme. Messusta voi tulla uusi vasta silloin kun se vastaa meid\u00e4n tavallisten ihmisten kysymyksiin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Jumalan kosketuksen arkitodellisuuteemme. Uusi messu on onnistunut silloin, kun se entist\u00e4paremmin vaikuttaa arjessa, tuo Kristuksen k\u00e4sinkosketeltavan l\u00e4heiseksi niin ett\u00e4 tunnemme olevamme osa h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Veli-Matti Hynninen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen 281100 Nyt riemuun ratketkaamme! Viime adventtina k\u00e4ynnistynyt Riemuvuosi 2000 t\u00e4ytti jo vuoden. T\u00e4m\u00e4 riemuvuosi on niin suuri, ettei se mahdu yhteen kalenterivuoteen, se jatkuu ensi vuoden 2001 p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. Toivon vuosituhat muistuttaa ett\u00e4 edess\u00e4 on aina parempaa, valoisampaa. Nyt adventinaikana uutta messua k\u00e4ynnistell\u00e4\u00e4n. R\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4k\u00f6 se k\u00e4siin? Vanhaa jumalanpalvelusj\u00e4rjestyst\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4. Seurakunnat ovat … <\/p>\n