(13.2.2002)<\/p>\n\n\n\n
Sanan kutsumus voi tarkentaa merkitsem\u00e4\u00e4n verenvetoa, antautumista, intoutumista, rakastumista. Saatu kutsu rohkaisee antautumaan kokonaisvaltaisesti asialleen. Se innostaa panemaan itsens\u00e4 kokonaan peliin. Kutsuttu sitoutuu olemaan uskollinen kutsujalleen. Pappi on sitoutunut kantamaan Kristuksen iest\u00e4 l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Lopulta h\u00e4r\u00e4tkin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t irti auransa ikeest\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4seek\u00f6 pappi ikin\u00e4 irti omastaan? Vaikka teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on painoa, ikeen kantaminen voi olla suloista.<\/p>\n\n\n\n
Otsikon sana ”kutsumus mahdollisuutena” vaatii unelmoimaan, n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4kyj\u00e4. Se vaatii my\u00f6s kysym\u00e4\u00e4n, olemmeko juuttuneet paikoillemme vai olemmeko sitoutuneet muutokseen? Talouden, kulttuurien, ekologian, teknologian, politiikan, uskontojen ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 eri alojen globalisaatio (maailmanlaajuistuminen) merkitsee kiihtyv\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4listymist\u00e4 ja keskin\u00e4isen riippuvuuden kasvua. Se pakottaa tarkastelemaan sitoutumista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti ja radikaalisti kokonaan uudelta kannalta. Vaikka digilitter\u00e4\u00e4rej\u00e4 eli verkonlukukykyisi\u00e4 ihmisi\u00e4 on maailmassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain pari prosenttia, internetin tuoma muutos koskettaa koko ihmistensukua. Kehitysvauhti on raju. Ja haitat. My\u00f6nteisen kehityksen rinnalla maailman uusi talousj\u00e4rjestys lis\u00e4\u00e4 samanaikaisesti k\u00f6yhyytt\u00e4 ja tuhoaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. T\u00e4st\u00e4 on erityisesti muistuttanut kanadalainen professori Michel Chossudovsky kirjassaan K\u00f6yhyyden globalisointi (Like, 2001). Maailma voi nyt olla kokonaan toisenlainen kuin silloin kun saimme kutsun, kun sitouduimme kirkon virkaan. Muutos on takuulla suurempi kuin aavistamme.<\/p>\n\n\n\n
Olen valinnut muutosvisioon kolme avainta: D, P ja R
D = dramatisointi
P = prosessointi
R = risti & riski<\/p>\n\n\n\n
Sitoutumista dramatisointiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Miten kirkko voisi t\u00e4ss\u00e4 uudessa tilanteessa selvit\u00e4 dramatisoimatta? On sitouduttava roolien uudelleen hahmottamiseen, mik\u00e4 merkitsee muun muassa pappeuden arvon palauttamista. Seurakuntael\u00e4m\u00e4n perusmalli on alusta l\u00e4htien ollut – ja tulee aina olemaan – hyvin yksinkertainen: paimen ja lauma. Jos paimenen merkityst\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n, lauma eksyy tai hajoaa. Kirkon virkarakenne edellytt\u00e4\u00e4 pappeuden aseman vahvistamista. Viime aikainen kehitys on ollut p\u00e4invastaista, kaikkea tasap\u00e4ist\u00e4v\u00e4. Miten k\u00e4y, jos pappi rinnastetaan mihin tahansa? Pappilakulttuuri on jo miltei tuhottu, papiston ty\u00f6ehtoja ja palkkausta on heikennetty, nyt my\u00f6s papin asemaa hallinnossa pyrit\u00e4\u00e4n heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n, statusta riisumaan ja niin edelleen. Dramatisointiin kuuluu papinviran palauttaminen sille kuuluvalle paikalleen. Se tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jopa ”liioittelevaa” viran korostamista, papiston n\u00e4kymist\u00e4 katukuvassa, mediassa, maailmassa, erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Viran ominaislaatu vaatii perusarvojen renessanssiin. Kirkon \u00e4\u00e4ni kuuluu silloin kun paimen avaa suunsa, ovensa tai tietokoneensa. Kirkon on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 julkisen draaman keinoja kekseli\u00e4\u00e4sti. My\u00f6s arkikohtaamiset on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 dramaattisina mahdollisuuksina. Kirkon on noustava \u2013 kaiken uhallakin – omaan osaansa.<\/p>\n\n\n\n Sitoutumista prosessointiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Jean Baudrillard yllytt\u00e4\u00e4 kirjassaan Lopun illuusio (Gaudeamus, 1995) luomaan kaiken uudestaan alusta. Mik\u00e4\u00e4n ihmissuhde tai kansojen v\u00e4linen suhde, ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 mik\u00e4\u00e4n asia tai ilmi\u00f6 ei ole olemassa itsest\u00e4\u00e4n. Kaikki on aina luotava uudestaan. Jokainen suhde on luotava, maaniteltava, houkuteltava, vietelt\u00e4v\u00e4, pantava olemaan olemassa. My\u00f6s kirkon on suostuttava t\u00e4h\u00e4n uuteen luomisvimmaan. On sitouduttava n\u00e4kem\u00e4\u00e4n jokainen kohtaaminen, toimitus, jumalanpalvelus, tilaisuus ja tilanne uutena luomistapahtumana.<\/p>\n\n\n\n Samaan patistaa Orrrin E. Klapp teoksessaan Symbolic Leaders. Public Dramas and Public Men ( 1964). Viestint\u00e4 ja koko olemassaolo on yhteisyyden tuottamista, kommunikaatioon, yhteyteen asettumista kekseli\u00e4\u00e4sti ja prosessoivasti. Kirkon on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 olemuksensa laajasti yhteiskunnan ja kulttuurin tuottamisena. Papin virassa t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 muiden muassa prosessoivaa toimintatapaa, jossa yhteiset kokemukset pelastushistoriasta ja el\u00e4m\u00e4n todellisuudesta kerta toisensa j\u00e4lkeen uusinnetaan eli nykyistet\u00e4\u00e4n (aktualisoidaan).<\/p>\n\n\n\n Sitoutumista ristiin ja riskinottoon<\/strong><\/p>\n\n\n\n Luterilaiselle ristinteologialle l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 analogioita semiotiikasta. Vasta sitoutumalla k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen, k\u00e4rsimiseen, kuormien kantamiseen, tappioon, ristin kantamiseen tapahtuu uudistumista. Helppo tie ei johda mihink\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4n. Vasta repe\u00e4m\u00e4, roso, viilto, s\u00e4r\u00f6 avaavat el\u00e4m\u00e4n olemusta. El\u00e4m\u00e4 avautuu vasta kraattereistaan. Virka edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ikeen traagista kantamista, hulvatonta riskinottoa, kaikkensa panemista peliin \u2013 kutsumustietoisuutta. Voisiko t\u00e4m\u00e4 toteutua viran kynnyst\u00e4 ja vastaavasti arvostusta korottamatta?<\/p>\n\n\n\n Komissaari Erkki Liikanen kertoi Helsingiss\u00e4 Rajaton maailma \u2013 yhteinen vastuu-seminaarissa milt\u00e4 Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Brysselist\u00e4 tarkasteltuna. Suomalaisten yritteli\u00e4isyytt\u00e4 ja ahkeruutta arvostetaan, h\u00e4n sanoi. Tutkimuksenkin mukaan suomalaiset ovat yritteli\u00e4isyydess\u00e4 maailman k\u00e4rjess\u00e4. Mutta riskinottajina olemme h\u00e4nnill\u00e4. Haluamme yritt\u00e4\u00e4 ja samalla pelata varman p\u00e4\u00e4lle. Mutta suurin riski piileekin siin\u00e4, ettei ota riskej\u00e4 lainkaan, vetosi komissaari. Onko t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s kirkkomme vamma? Miten varman p\u00e4\u00e4lle pelaaminen n\u00e4kyy vaikkapa piispojen ja pappien valinnoissa, hallinnon ja talouden ratkaisuissa, seurakuntien toimintatavoissa? Mielikuvitukseton tasaisuus tuottaa keskinkertaista mit\u00e4\u00e4nsanomattomuutta. Miten siis p\u00e4\u00e4st\u00e4 rohkeaan riskinottoon? Miten suostua ristiin?<\/p>\n\n\n\n El\u00e4insatu kahdesta osterista sitoo ristin ja riskin el\u00e4m\u00e4n todellisuuteen. Osterit pohtivat meren pohjassa el\u00e4m\u00e4n mielt\u00e4 ja kaarta. Toinen surkutteli, miten raskasta, sairaalloista ja kivuliasta koko el\u00e4m\u00e4 oli ollut.<\/p>\n\n\n\n – Minun el\u00e4m\u00e4ni on ollut yht\u00e4 tuskaa, se valitti osterikaverilleen.<\/p>\n\n\n\n – Toisella osterilla oli ollut toisin. (13.2.2002) Sanan kutsumus voi tarkentaa merkitsem\u00e4\u00e4n verenvetoa, antautumista, intoutumista, rakastumista. Saatu kutsu rohkaisee antautumaan kokonaisvaltaisesti asialleen. Se innostaa panemaan itsens\u00e4 kokonaan peliin. Kutsuttu sitoutuu olemaan uskollinen kutsujalleen. Pappi on sitoutunut kantamaan Kristuksen iest\u00e4 l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Lopulta h\u00e4r\u00e4tkin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t irti auransa ikeest\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4seek\u00f6 pappi ikin\u00e4 irti omastaan? Vaikka teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on painoa, ikeen kantaminen voi olla suloista. … <\/p>\n
– Kiit\u00e4n taivasta ja merta siit\u00e4, ett\u00e4 olen saanut el\u00e4\u00e4 onnellisten t\u00e4htien alla. Minulle el\u00e4m\u00e4 on hymyillyt ja ollut yht\u00e4 juhlaa, se ylisti.
– Paikalle saksinut rapu kertoi kuulleensa ostereiden keskustelun ja liittyi oitis siihen.
– Aivan, el\u00e4m\u00e4si on ollut yht\u00e4 juhlaa, uskon sen, rapu sanoi onnelliselle osterille ja jatkoi: Mutta oletko huomannut, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isesi tuska onkin suunnattoman kaunis helmi?, se sanoi viitaten k\u00e4rsivi\u00e4\u00e4n osteriin?
– Ristin kantamisen ja riskin ottamisen tie on helmensynnytt\u00e4j\u00e4n tiet\u00e4. Mik\u00e4 muu voisi risti\u00e4 paremmin avata uusia n\u00e4kymi\u00e4 kirkolle ja sen tulevaisuudelle? Ristin voima kantaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"