Yhteydenotto Toimintakertomukset Tapahtumat Ajankohtaista I-UPS
ajankohtaista


Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seura IUPS
Paasikivi-Samfundet i Östnyland

Paasikivi-Seurojen Liiton kevätkokous Loviisassa to 10.5.2012 klo 10.30 – 17.00

Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran 30-vuotisjuhlakokous

10.30 Loviisan kirkon esittely, matkamessu
11.15.Hallituksen kokous Loviisan Raatihuoneella
11.45 Liiton kevätkokous Loviisan Raatihuoneella
13.45 Vierailu Loval-yhtiössä
15.00 Juhla-ateria Degerby Gillessä


*****************************
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seura IUPS
Paasikivi-Samfundet i Östnyland

Tiedote 1.12.2011

Kaupunkineuvos P-H Nymanista Paasikivi-Seuran kunniapuheenjohtaja

Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seura valitsi Porvoossa pitämässään vuosikokouksessa entisen johtonsa. Puheenjohtajana jatkaa kirkkoherra Veli-Matti Hynninen, joka myös kuuluu Paasikivi-Seurojen Liiton hallitukseen.
Varapuheenjohtajina jatkavat Hannu Ikonen ja Gunnel Laukas. Hallitukseen kuuluvat Ulla-Maija Turja, Juhani Nieminen (sihteeri), Mika Pynnönen (rahastonhoitaja), Juha Turja, Lauri Kangas ja Matti Jalasvirta. Toiminnantarkastajiksi valittiin Arto Henriksson (Kim Wahlroos) ja Camilla Berggren (Harry Lindroos).
Paasikivi-Seura myönsi kokouksessaan seuran kunniapuheenjohtajan arvon kaupunkineuvos Per-Henrik Nymanille
Seuran 30-vuotisjuhlaistunnossa rovasti Veikko Lisitsin Kotkasta esitti ortodoksisen juhlalaulun. Puheenjohtaja Martti Enäjärvi toi Paasikivi-Seurojen Liiton ja sihteeri Marko Miininin Helsingin Paasikivi-Seuran onnittelut. Seuran 30-vuotisjuhlajulkaisu valmistuu alkuvuodesta. Seuran 30-vuotisjuhla jatkuu vielä toukokuussa Paasikivi-Seurojen Liiton kevätkokouksen yhteydessä Loviisassa.
Elokuussa seura osallistuu Loviisan rauhanfoorumin ohjelmaan. Syyskuussa vieraillaan kunniakonsuli Liliana Verdhan johdolla Albaniassa.
Vuosikokouksen juhlaesitelmän piti suurlähettiläs Jaakko Kalela aiheesta ”Presidenttien seurassa Kekkosesta Haloseen”. Kalela keskittyi Suomen ulkopoliittiseen tilanteeseen seuran syntymävaiheen aikoihin 1980-luvun alussa. Vastatuuli Afganistanissa ja Puolan solidaarisuusliike hermostuttivat Neuvostoliittoa, jonka kanssa oli luotava uudenlaista selviytymistapaa. Urho Kekkonen oli kuitenkin suvereeni ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja, määritteli Kalela. Tarja Halosen kiinnostus ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan näkyy myös paneutumisena puolustusvoimien ylipäällikkyyteen.
Kalela joutui vastaamaan vilkkaan keskustelun aikana presidenttejä koskevaan kysymysryöppyyn. Juhlakokouksen osanottajien rintaan kiinnitettiin Paasikivi-Seuran merkit. Koiviston brittihuumori ja Ahtisaaren hyväntuulisuus leimasivat tätä Paasikivi-Seuran juhlakokousta, joka päättyi yhteiseen Maa on niin kaunis-lauluun.

*****************************
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




Kutsu Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran 30-vuotisjuhlakokoukseen [ tässä ]




Toimintasuunnitelma 2008-2009

a.. Ulkopoliittisia keskustelutilaisuuksia (Paavo Lipponen, Raimo Väyrynen, Tuomas Forsberg)
b.. Yhteistoimintaa Lappeenrannan Paasikivi-Seuran kanssa (kesäretki Itä-Uudellemaalle kesäkuussa/ osallistuminen Loviisan rauhanfoorumiin elokuussa)
c.. Loviisan rauhanfoorumi 6.- 9.8.2009 (seminaari, uskontodialogi, rauhanmessu)
d.. Paasikivi-Seurojen Liiton syyskokouksen järjestäminen Porvoossa 10.11.2009 Porvoon valtiopäivien 200-vuotsijuhlan merkeissä
e.. Ulkopoliittista tietoutta
f.. Mediayhteydet, radio-ohjelmat, lehdistö
g.. Yhteys nuorisoon ja koulumaailmaan
h.. Jäsenhankinta
i.. Yhteys jäsenistöön tekstiviestein ja sähköpostilla
j.. Pääseuran tilaisuudet
k.. Pääseuran matkat (Intia, Pietari, Geneve)
l.. Omat matkat
m.. Verkostoituminen n.. Muuta
o.. Jäsenmaksu 10 e
*****************************

Veli-Matti Hynninen, puheenjohtaja
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




KUTSU Paasikivi-Seurojen Liiton SYYSKOKOUKSEEN Porvooseen 3.11. klo 10-17 ja IUPS:sin VUOSIKOKOUKSEEN 1.12.klo 18.30

Arvoisa Jäsen

Paasikivi-Seurojen Liiton syyskokous tiistaina 3.11. klo 10 Porvoon kaupungintalolla, Raatihuoneenkatu 9.

Klo 10.00 Kokouksen avaus, 12.00 kävely Vanhaan kaupunkiin, 12.15 Vanha Raatihuone, 12.45 Porvoon Tuomiokirkko, 13.20 bussilla Neste Oilin Porvoon jalostamoon Kilpilahteen, 14.00 ruokailu ja Pentti Salervon esitelmä "Porvoon valtiopäivistä 200 vuotta". Paluu Porvoon kaupungintalolle klo 17 mennessä.

Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran vuosikokous tiistaina 1.12. 2009 klo 18.30 Uusimaa-lehden tiloissa, Teollisuustie 19. Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

klo 18.00 Hallitus
klo 18.30 Vuosikokous
klo 19.00 Yleisötilaisuus

Kirjailija, elokuvaohjaaja Imbi Paju alustaa yleisötilaisuudessa aiheesta "Viron torjutut muistot".

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Seuran hallitus: pj. Veli-Matti Hynninen, vpj. Tapani Säynevirta, vpj. Hannu Ikonen, Gunnel Laukas, Ulla-Maija Turja, Juhani Nieminen (sihteeri), Mika Pynnönen, Juha Turja, Matti Jalasvirta. (Hallitus kokoontuu klo 18)

Vuosikokouksessa on mahdollisuus lunastaa itselleen Paasikivi-seuran rintamerkki ( 5 e).

Lämpöisin tervetulotoivotuksin

Veli-Matti Hynninen, puheenjohtaja
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




Kutsu kesäseminaariin Loviisaan la 8.8.2009 klo 14-16

Arvoisa Jäsen

Kutsun Sinut lämpöisesti lauantaina 8.8.klo 14-16 Loviisan palvelutalo Esplanadiin, Kuningattarenkatu 7, rauhanfoorumin seminaariin "Kotirauha - Koulurauha - Maailmanrauha".

Suurlähettiläs Ilari Rantakarin johtamassa seminaarissa ovat keskustelemassa mm. professori Lea Pulkkinen ja Unescon kasvatusosastossa vaikuttanut johtaja Kaisa Savolainen. Seminaari kuuluu seuramme kesäohjelmistoon. Olet tervetullut 6.-9.8.2009 tilaisuuksiin. Ohessa ohjelmatiedot.

Mukana seuraa myös vuosien 2008-2009 jäsenmaksua koskeva pankkisiirtolomake, jolla pyydän suorittamaan jäsenmaksun (10e + 10e) yhteensä 20 euroa. Seuramme tilinumero on 112430-205990.

Seuramme on saanut vastuullisen tehtävän toimia Paasikivi-Seurojen Liiton syyskokouksen isäntänä. Kutsun Sinut ti 10.11.2009 klo 10-17 osallistumaan syysliittokokoukseen Porvoon kaupungintalolle. Ohjelma: klo 10 Porvoon Kaupungintalo, 12.15 Vanha Raatihuone, 13.00 Tuomiokirkko, 13.20 bussikuljetus Nesteoiliin , 14 lounas, 16 lähtökahvi, 17 takaisin Raatihuoneella. Tilaisuus liittyy Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlaan.

On ilo tavata ja pohtia maailmanmenoa seurassasi.

Lämpöisin kesätoivotuksin

Veli-Matti Hynninen, puheenjohtaja
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




Itä-Uudenmaan Paasikvi-Seura IUPS

Hallitus: pj Veli-Matti Hynninen, vpjt. Tapani Säynevirta ja Hannu Ikonen, sihteeeri Juhani Nieminen, rahastonhoitaja Mika Pynnönen, Gunnel Laukas, Ulla-Maija Turja, Matti Jalasvirta, Juha Turja.

Tulevia tapahtumia: Kouluvierailut kevätkaudella, Lappeenrannan Paasikivi-Seuran vierailu Loviisassa ja Porvoossa 13.6., Loviisan rauhanfoorumi 6.-9.8., Paasikivi-seurojen syysliittokokous Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlien merkeissä Porvoossa 10.11.

Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN LOVIISAAN

Suurlähettiläs Ilari Rantakari kertoo Helsinki-prosessista Paasikivi-Seurassa ma 1.12.2008 klo 18.30-21.00 Loviisan Palvelutalo Esplanadissa, Kuningattarenkatu 7, LOVIISA.

Kutsu Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran (IUPS) vuosikokoukseen ja yleisötilaisuuteen Loviisan Palvelutalo Esplanadiin, Kuningattarenkatu 7, Loviisa, maanantaina 1.12. 2008 klo 18.30-21.00

Klo 19 alkavassa vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Välittömästi vuosikokouksen jälkeen suurlähettiläs Ilari Rantakari pitää vuosikokousesitelmän Helsinki-prosessin tuloksista. Keskustelua alustuksesta finanssikriisin valossa.



Vuosi 2008 oli vilkkaan toiminnan vuosi. Huhtikuussa Eurooppalainen Suomi-yhdistyksen tiedottaja Piretta Pietilä jakoi Eurooppa-tietoutta kouluissa ja seurakunnassa Kesäkuun alussa järjestetyssä Kiina-tilaisuudessa Kiinan suurlähettiläs Rouva Ma Keqing vieraili Loviisassa. Elokuussa Loviisan rauhanfoorumin aiheina olivat Darfur, Burma ja globaalietiikka, vierailijoina mm. Antti Pentikäinen, Pekka Haavisto ja sudanilainen Kuel Jok. Marraskuussa pj. Veli-Matti Hynninen valittiin uudelleen Paasikivi-Seurojen Liiton hallitukseen. Monet tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä suurlähettiläs Ilari Rantakarin ja pääsihteeri Timo Virtalan johtaman Loviisan rauhanfoorumin kanssa.

Vuonna 2009 seuramme on saanut Paasikivi-Seurojen Liiton syyskokouksen järjestelyvastuun. Pyydän varaamaan allakasta ajan tiistaiksi 24.11.2009. Kokous pidetään Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhalvuoden kunnaiksi Porvoossa.

VUOSIKOKOUKSESSA JAETAAN KAIKILLE SEURAN JÄSENILLE PAASIKIVI-SEURAN ARVOKAS RINTAMERKKI.

Lämpöisin tervetulotoivotuksin

Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




Koskiveneessä 50 vuotta

Legendaarisen rahamiehen Björn Wahlroosin väitetään joskus halveeranneen suomalaista tuulipukukansaa sanomalla ettei tavallista kansaa tarvita tuomaan hiekkaa pankin tuulikaappeihin.

Nyt ääni kellossa on muuttunut. Suu maireana tarjotaan varainhoitopalveluita myös pienituloisille. Raha ei haise. Eilisen juhlapäivänsä kunniaksi Mooses iskee silmää rahanvaihtajille:

Bisnes on bisnes ja Mooses on Mooses.

Meitä suomalaisia pidetään myönteisen yksinkertaisina, joiden naama venähtää peruslukemille viimeistään silloin kun aletaan puhua rahasta tai sodasta.

Läheisyydestä kertova sana lähimmäinen on puheissamme viime aikoina usein korvattu sanoilla asiakas tai kuluttaja. Kumppanuuden sijasta puhumme mieluummin kilpailusta tai kilpailuttamisesta. Solidaarisuus, suvaitsevaisuus ja monenkirjavuus ovat karanneet ties minne.

Kuuntelin Paasikivi-Seuran 50-vuotisjuhlaseminaarissa suomalaisen elämäntavan erittelyä viisikymmenluvulta näihin päiviin. Maamme johtavat ajattelijat ja tutkijat pohtivat kokemuksiamme koskenlaskusta. Miltä on tuntunut taittaa matkaa kuohuvassa koskessa pienenlännässä koskiveneessä?

Kylmän sodan hyytävä aika sai suomalaiset keksimään Paasikiven nimeä kantavan seuran edistämään "tervettä, isänmallista, tosiasioihin nojautuvaa ajattelutapaa." Suomen puolueettomuuden tunnetuksi tekeminen vaati isänmaan etevimmät voimat vuonna 1958 kokoontumaan ja luomaan uutta ulkopolitiikkaa.

Suomen maantieteellisen asemaan ja historiallisiin kokemuksiin nojaava tosiasioiden tunnustaminen oli alusta lähtien seuran toiminnan lähtökohta. Vahvistamalla omintakeista ominaislaatuaan Suomi opetteli taltuttamaan vihollisuudet ja pitämään Venäjää kumppaninaan. Matka ryssävihasta toista arvostavaan kumppanuuteen vaatii yhä ponnisteluja.

Tavoite oli selvä. Halusimme päättäväisesti luoda maallemme itsenäisyydestään huolehtivan pohjoismais-länsieurooppalaisen profiilin.

Paasikivi-Seurasta kasvoi "Suomen virallisen ulkopolitiikan puolivirallinen tukijärjestö." Siinä ovat edustettuina maan vastuunalaisimmat piirit yhteiskuntaelämän eri aloilta. Myös luterilaisen kirkkomme edustajat ovat kantaneet kortensa kekoon seuran toiminnassa liittohallitusta myöten.

Vaikka seura perustettiin kylmän sodan kankeassa tilassa vahvistamaan Paasikiven-Kekkosen linjausta, seura ei ole myöhemminkään menettänyt otettaan vaikutusvaltaisena ulkopolitiikan keskustelufoorumina. Viisikymppinen Paasikivi-Seura ottaa notkeana vastaan valtioiden päämiehet ja avaa foorumin ajankohtaiselle keskustelulle kautta Suomen.

Juhlaseminaarissa professori Kimmo Rentola kertoi yllättävästä löydöstään Urho Kekkosen suhteesta yya-sopimukseen vuonna 1956. Kekkosen tavoitteena oli saada naapurivallat ja Naton kuuluvat vallat vakuuttamaan etteivät ne missään oloissa hyökkää Suomeen tai Suomen kautta toiseen maahan. Yya-sopimus jäi tässä tilanteessa Kekkoselle toissijaiseksi asiaksi.

Rentola antaa ymmärtää, että yya-sopimukselta puuttui tuohon aikaan vielä "pyhän liturgian leima". Aloittelevalla presidentillä oli kuitenkin otsaa ehdottaa neuvostojohdolle Pariisin rauhansopimuksen rajoitusten poistamista. Unkarin tapahtumien pelästyttämä Suomi etsi näin takuita puolueettomuudelleen ja vahvistusta puolustukselleen.

Rentolan mielestä aloite oli kaukana Kekkosen ulkopoliittisen osaamisen huippuhetkistä. Rentola pitää sitä pikemminkin Kekkosen vauhtisokeutena tai paniikista johtuvana ylilyöntinä. Mutta Kekkosen suuruutta se ei jälkeenpäin arvioidessakaan vähennä.

Yhdessä ex-libriksessään Kekkonen laskee kuohuvaan koskeen pelottomasti ja itsepäisesti. Luulen, että "Syyttäkää minua Kekkosta"-asenne pelasti meidät suomalaiset monelta turhalta kompuroinnilta.

Koskenlaskussa tarvitaan perämies, joka tuntee kivet ja karit.

Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info
+358-(0)400-214971




Loviisan rauhanfoorumi Ohjelma 2008



Teemoina Darfur, Burma ja globaali etiikka

Tarkempaa tietota tapahtumasta saat klikkaamalla tapahtuman nimeä.

Ma 2.6.
Klo 11.30: Tiedotustilaisuus Palvelutalo Esplanadissa
Klo 12: Kiinan suurähettilään lounasvierailu Palvelutalo Esplanadissa

Ma 4.8.
Klo 11: Tiedotustilaisuus sekä Pyhän lähteillä -näyttelyn avajaiset Loviisan kirjastossa.

Ke 6.8
Ko 18-21: Aika ja energia -keskustelu- ja kulttuuritilaisuus Laivasillalla. Puhumassa hiroshimalainen kuvataiteilija Rieko Seto, filosofi Eero Ojanen, runoilija J. K. Ihalainen.
Klo 21: Yhteislaulua Laivasillalla Markus Virtalan johdolla
Klo 21.55: Puhe
Klo 22: Kynttiläkulkue uimarannalle, rauhanlyhtyjen lasku

To 7.8
Klo 9-12: Rauhanlettuja ja performanssia Loviisan torilla
Klo 14-15: Siskot, Veljet - tanssi- ja musiikkiesitys Palvelutalo Esplanadissa
Klo 16: Keskustelua Burman tilanteesta Cafe Owenissa

Pe 8.8
Klo 15: Pyhän lähteillä -näyttely siirtyy Loviisan kirjastosta Palvelutalo Esplanadiin

La 9.8
Klo 9-12: Rauhanlettujen paistoa ja Amici-yhtyeen musisointia Loviisan torilla
Klo 12-14: Rauhanfoorumin neuvottelukunta kokoontuu
Klo 14-16: Darfur -seminaari Palvelutalo Esplanadissa
Klo 18: Kirkkokonsertti: Haapsalun lapsikuoro sekä Markus Virtala ja Laura Taimisto esiintyvät
Klo 20: Gambialais-senegalilainen yhtye soittaa roots-musiikkia Laivasillalla

Su 10.8
Klo 10: Rauhanmessu Loviisan kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit ja mahdollisuus tutustua Pyhän lähteillä -näyttelyyn Palvelutalo Esplanadissa.
Klo 13-20: Sivarifestarit Lapinjärven koulutuskeskuksella. Esiintyjinä mm. Pelle Miljoona.

Ma 18.8.
Klo 18: Burma my friend -valokuvanäyttelyn avajaiset Kotkan kirjastossa. Timo Virtala esittelee valokuvia ja kertoo matkastaan Burmaan vuonna 2005 ja haastattelee Ko Ko Thettia Burman nykytilanteesta (In English). Näyttely on esillä 15.9. asti.




Albanialaista eksotiikkaa

22.05.2008 Töölööläinen-lehti

Jos raaputtaa hieman albanialaisen hipiää, niin pinnan alta paljastuu kotka.

Albania tarkoittaa albaniaksi kotkien maata (Shqiperia). Albanialaiset ovat siis oikeita kotkien lapsia.

Pyörähdys Albaniassa avasi ulkopoliittiselle delegaatiollemme vanhan kulttuurin salaisuuksia. Balkanin vanhimmista asukkaista, pelaskeista polveutuneet illyyrit ovat tämän päivän albaanien esi-isiä. Ikivanha menneisyys on ehtinyt hioa heidät jaloiksi, vieraanvaraisiksi ja luotettaviksi. Ja se näkyy.

Vuosisatainen orjuus on pakottanut heidät ujostelemattomaan rohkeuteen. Hyväntuulinen parlamentin puhemies-nainen Jozefina Topalli hurmasi meidät jo alkumetreillä. Pääministeri Berisha ja ulkoministeri Dako saivat meidät vakuuttuneiksi Albanian päättäväisestä halusta solmia yhteyksiä myös Suomeen. Euroopan unionin ja Naton liput residensseissä kertoivat mihin suuntaan politiikkaa nyt rakennetaan.

Albaanit voittavat meidät suomalaisetkin kättelytaidossa. Aito albaani näet osoittaa kunnioitusta kättelemällä vaikka samana päivän tavattaisiin useita kertoja. Aina kätellään. Ja aina hymyillään. Leipä, suola ja sydän jaetaan myös vieraille. Pyhää on luottamus. Toista ei petetä, sovitusta ei lipsuta.

Albanian menneisyys on miehitysten ja kärsimysten historiaa. Vapaustaistelut ja uhraukset ovat jättäneet jälkensä elämäntapaan. Albaanit osaavat olla ylpeitä autuaasta äiti Teresastaan, joka palkittiin Nobelilla 1979. Uskossaan suvaitsevaisina albaanit elävät sulassa sovussa, vaikka maailma ympärillä epäilee ja väliin vähättelee. Islamiin kuuluu 70 prosenttia, ortodokseja on parikymmentä prosenttia ja katoliset ovat selvänä vähemmistönä.

Kosovon albaanit mukaan laskettuna Balkanilla asuu kuutisen miljoonaa albaania. Slobodan Miloshevigin tultua valtaan Kosovossa (1990) siellä asuneet albaanit ajettiin nurkkaan ja Serbiasta tehtiin sotilaspoliisivaltio. Vasta YK:n ja Naton turvin albaanien kansakunta pelastui verisestä kansamurhasta. Panimme merkille miten maltillisesti Albanian tasavallassa kuitenkin suhtaudutaan Kosovon itsenäisyyteen.

Ei ole ihme että Balkanin rauhanrakentajalle Martti Ahtisaarelle puuhataan sinne patsasta. Aina kun Ahtisaaren nimi mainittiin, albaanin suu levisi leveään hymyyn ja suomalaisina saimme osaksemme ansaitsematonta arvonantoa.

Kun Ottomaanien valtakunta 1300-luvun lopulla levisi Albaniaan kansallissankariksi noussut Skanderberg yhdisti albaanit vastarintaan. Yhä albaanit valmistavat Skanderberg-brandyä ja kohottelevat maljoja vapauden kunniaksi. Tiranan viehättävissä baareissa ja kahviloissa tarjotaan kulinaarisia nautintoja, paavillista Kalmet-viiniä, rakia, terveysleivoksia tai albanialaisia muikkua hieman muistuttavaa punaista pikkukalaa.

Perinneasut, käsinkudotut matot, päähineet ja basaarit vilahtelevat silmissä, kun bussin ikkunasta yrittää hahmottaa kokonaiskuvaa tästä eksoottisesta valtakunnasta. Taloja ja teitä rakennetaan. Albaanialaisen rakennuskulttuuriin ennakkoluuloton rohkeus näkyy kerrostalojen värikylläisyydessä. Missä muualla voisi nähdä sinisiä, oransseja, ruskeita, vihreitä, keltaisia tai punaisia kerrostaloja eri sävyissään? Albania yllättää myös värikkyydellään.

Titon Jugoslavian tuella Enver Hoxhan johtamat kommunistit ponnistivat valtaan kylmän sodan rankkoina vuosian. Maa haki väliin tukea Neuvostoliitosta, väliin Kiinasta, mutta sen politiikka johti lopulta täydelliseen eristykseen. Sinä aikana fanaattisesti vainottiin uskontojen edustajia; imaamit, papit, munkit ja nunnat teloitettiin tai pantiin tyrmään. Albania oli ainoa eurooppalainen valtio, joka ei osallistunut 1975 Helsingin ETY-kokoukseen.

Mutta nyt EU- ja Nato-hakuinen Albania tuulettaa ovista ja ikkunoista. Se on pannut tuulemaan. Albania on rikas köyhä. Se todistaa, että yksilöiden lailla myös kansojen ja valtioiden tulee uudistua.

Albaanikirjailija Ismail Kadare taisi saada Arto Paasilinnasta kilpailijan, kun Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä ilmestyi hiljan albaniaksi. Yhdistääkö meitä myös kyky nauraa samoille asioille?

Albanialaisen ihon alta paljastuva kotka on nousussa korkealle.

Veli-Matti Hynninen




K u t s u
Mikael Agricolan elämä aiheena Paasikivi-Seurassa 27.11. klo 19-21 Loviisassa

Kutsu Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran (IUPS) vuosikokoukseen ja yleisötilaisuuteen Hotelli Degerbyhyn, Brandensteininkatu 17, Loviisa, tiistaina 27.11.2007 klo 19-21

Klo 19 alkavassa vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Välittömästi vuosikokouksen jälkeen dosentti Jyrki Knuutila Helsingin Yliopistosta kertoo Mikael Agricolan työstä rauhanneuvottelijana ja ulkopoliittisena vaikuttajana.

Vuosi 2007 on Mikael Agricolan 450-vuotisjuhlavuosi. Pernajassa syntynyt Agrciola tunnetaan kirkollisista ansioistaan uskonpuhdistajana ja kielimiehenä. Agricolan ansiot yhteiskunnallisena vaikuttajana eivät ole kovin tunnettuja. Hän kuoli matkalla Moskovan rauhanneuvotteluista 1557.

Dosentti Knuutilan vuosikokousesitelmän pohjalta keskustellaan.


Seuran hallitus (pj. Veli-Matti Hynninen, vpj. Tapani Säynevirta, vpj. Hannu Ikonen, Gunnel Laukas, Ulla-Maija Turja, Juhani Nieminen, Mika Pynnönen, Juha Turja ja siht. Markku Vento) kokoontuu samassa paikassa klo 18.30.

Veli-Matti Hynninen
puheenjohtaja
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info




K u t s u
Kesäseminaari Loviisassa 4.8. klo 14-16

Kutsun Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran jäsenet kesäseminaariin, joka pidetään Loviisassa lauantaina 4.8.2007 klo 14-16 Palvelutalo Esplanadin juhlasalissa (Kuningattarenkatu 7, Loviisa).

Seminaarin aihe:
Kriisinhallinnan ajankohtaiset näkymät"
- Suurlähettiläs Ilari Rantakari
- Ulkoministeriön ulkoasiansihteeri Antti Kaski
- Kriisinhallintakeskuksen johtaja Ari Kerkkänen
- Loviisan rauhanfoorumin neuvottelukunnan jäseniä

Ohessa Loviisan rauhanfoorumin (3.-6.8.) ohjelma.

Jäsenmaksuasiaa:
Seuramme vuosikokous päätti koota jäsenmaksun (2006-07) oheisen pankkisiirron mukaisesti. Kiitän jo etukäteen suorituksestanne.

Loviisassa 9.7.2007

Veli-Matti Hynninen
puheenjohtaja
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info




Päätösvaltaa ei saa luovuttaa toisille
13.10.2006 Avaa-lehti
Eversti Pekka Visurin haastattelu


Pekka Visurin kirja "Suomi kylmässä sodassa" uppoaa kansaan. Joko on tullut aika, jolloin rohkenemme käsitellä meille kiikkerän kylmän sodan aikaisia tapahtumia kiihkottomasti ja tasapuolisesti?

Eversti Pekka Visurilla on perustaltaan sotilaan näkökulma. Mutta sitäkin enemmän hän on tieteentekijä, valtiotieteen tohtori ja dosentti, joka haluaa eritellä omaa aikaamme ja sen lähihistoriaa kriittisen tutkijan ottein. Jotta voisimme ymmärtää tämän päivän poliittisia ratkaisuja, meidän on oltava perillä siitä mitä tapahtui kylmän sodan aikana, perustelee Pekka Visuri.

Visuri ei elämöi vaan piirtää kylmän rauhallisesti vahvaa viivaa lähihistoriaan.

- Tilanne Suomessa on nyt helpompi kuin kylmän sodan aikana. Enää ei ole ilmassa suuren konfliktin eikä kriisin aineksia.

Kun kysyn haastateltavalta, mikä parhaiten takaa meille Pohjolassa nykyisen rauhantilan, Visuri perustelee sitä suurvaltapolitiikan muutoksilla.

- Suurvaltakamppailu tapahtuu nyt Aasiassa, kerrankin Suomi on sivussa ja saamme turvallisesti vetää henkeä.

- Tässä maailman murrosvaiheessa pelinappulat ovat Amerikan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisellä akselilla. Kuvassa vahvasti mukana on koko Aasia ja siten myös naapurimme Venäjä.

- Vastakkain ovat siis atlantismi ja aasialaisuus. Atlanttinen USA ja sen johtama politiikka on saanut Aasiasta vahvan haastajan. Jos politiikkaa osataan hoitaa taitavasti, tästä vastakkainolosta ei synny kylmän sodan kaltaista uhkatekijää. Maailman tilanne on nyt parempi kuin silloin, maalaa Visuri.

Turvallisuuspolitiikan linja toimii

Dosentti Visurilla on sanansa sanottavana myös suomalaisille Nato-keskustelijoille. Suomi kuuluu kylmän sodan voittajiin. Siksi asemamme poikkeaa täysin miehitettyjen maiden tilanteesta.

- Viron vasta valittu presidentti Ilves saa kaupata Natoa naapureilleen kaikessa rauhassa, meillä on eri lähtökohdat.

- Suomella ei yksinkertaisesti ole mitään syytä mennä mukaan Yhdysvaltojen ja Aasian maiden väliseen otteluun. En usko, että suomalaiset haluavat mennä sotilasliitoon, joka nyt jo sotii Aasiassa, arvioiVisuri.

- Konfliktin ja kriisin aiheita ei ole lähellämme, ja turvallisuuspolitiikkaa on hoidettu hyvin.

Tohtori Visuri palauttaa kunniaan Paasikiven linjauksia.

- Paasikiven oppi on yhä ajankohtainen ja käyttökelpoinen.

- Paasikivi opetti pysymään erossa suurvaltojen keskinäisistä selkkauksista ja hoitamaan suhteet hyvin ennen muuta lähinaapureihin.

- Uutta on nyt se, että on tarpeen osallistua laajaan kansainväliseen yhteistyöhön sekä talouden että turvallisuuden alueilla. Globalisaatio on muuttanut tiedonvälitystä, politiikkaa ja taloutta avoimemmaksi, ja me olemme siinä kehityksessä mukana.

Pekka Visuri korostaa keskustelun aikana tuon tuosta miten tärkeää on, että Suomi pysyy suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Mitä syytä meillä olisi sotilaallisesti sekaantua Aasian tai Lähi-idän konflikteihin? Paasikiven neuvot ovat yhä ajankohtaisia, ja Urho Kekkonen puolestaan sanoi YK-puheessa, että Suomelle sopii paremmin lääkärin kuin tuomarin rooli.

- Sotilasalalla olemme mielummin rauhanturvaajia kuin sodankävijöitä.

Miten kylmä sota alkoi?

Kylmä sota alkoi toisen maailmansodan jälkitilanteessa, kun vanhat eurooppalaiset vallat menettivät asemansa Neuvostoliitolle ja USA:lle. Nämä epäilivät toistensa aikeita, jolloin vastakkain törmäsivät erilaiset yhteiskunta- ja talousideologiat. Epäluuloon sekoittui vielä annos geopolitiikkaa.

- Kahden blokin synty selittyy pitkälle maailmansodan päättymisen asetelmasta. Voittajien liitto hajosi keskinäisiin epäluuloihin.

Mutta mikä oli kylmän sodan alkamisen perimmäinen syy?

- Monista selityksistä parhaalta tuntuu vastavuoroisuusperiaate, aktion ja reaktion vuorovaikutusmalli. Kun toinen osapuoli tekee jotain, niin toisen on aina vastattava siihen. Kylmän sodan aikana tämä johti kilpavarusteluun ydinaseilla.

Voiko kylmä sota toistua?

- Kyllä voi, mutta ei sellaisessa muodossa kuin viimeksi. Nyt samantapainen astelema voisi syntyä Yhdysvaltojen ja Kiinan välille. Yhdysvaltojen osuus kattaa lähes neljänneksen maailman tuotannosta ja sotilasmenoista puolet.

- Jossain muodossa Amerikan haastajaksi nousee aasialainen ryhmittymä Kiinan johdolla. Mutta miten nämä kaksi tulevat sitten toimeen keskenään? Pystyvätkö ne välttämään kylmän sodan aikaiset kärjistykset?

- Kumpikin puoli pyrkii keräämään puolelleen liittolaisia ja haluaa vaikuttaa vastapuolen asioihin mutta mieluiten rauhanomaisesti.

Toisaalta Visuri näkee, että maailma voi kehittyä myös kylmän sodan suuntaan. Hän tietää, että maailman tulevaisuuden ennusteissa tämä on otettu yhtenä mahdollisuutena huomioon.

- Jos kylmän sodan asetelma toistuu, siinä olisivat siis vastapuolina Yhdysvallat ja Kiina liittolaisineen. Aasialaisen talous, kulttuuri ja filosofia haastavat jo länsimaiden pitkään jatkuneen valta-aseman.

- Uutta on myös se, että viimeisin teknologian kehitys tuo tähän keitokseen omat, aasialaiset mausteensa. Elämä globalisoituneessa maailmassa avaa nopeutuneen tiedonvälityksen ja talouskasvun kautta kokonaan uusia mahdollisuuksia myös turvallisuuspolitiikkaan. Sekä uhat että niiden torjuntamahdollisuudet monipuolistuvat.

Visuri muistuttaa, että kamppailua raaka-aineista ei turvallisuuspolitiikassa saisi unohtaa. Rahalla kyllä saa energiaa, mutta monella alueella siitä myös taistellaan.

USA - nykyajan Ateena

- Pelko ja epäluulo synnyttävät sotia, kuten kävi myös antiikin Kreikassa yli 2 400 vuotta sitten Peloponnesolaissodan alkaessa. Yhdysvallat on nykyajan Ateena (Visurin oiva rinnastus), jonka monet pelkäävät kasvaneen liian suureksi ja alistavan muut valtansa alle. Ei siis ihme, että Aasiassa ja etenkin muslimimaissa Yhdysvaltojen vastaisuus nousee.

- Poliittisen realismin opin perusteesi on, että valtiot pyrkivät aina kasvattamaan valtaansa. Se voi olla kulttuuri- ja talousvaltaa tai aseisiin ja voimankäyttöön nojaavaa.

Arvovallan ylläpito on suurvalloille tärkeää

Visuri korostaa myös arvovallan merkitystä.

- Arvovalta perustuu aineellisten tekijöiden lisäksi kuvitelmille. Koko maailmanpolitiikka pyörii yllättävän paljon arvovallan ympärillä.

Tähän Visurilla ovat esimerkit valmiina.

- Kun georgialaiset äskettäin häpäisivät Venäjän upseereita kameroitten edessä, seurasi heti isomman kosto. Se on klassinen esimerkki propagandan käytöstä ja arvovallan merkityksestä.

- USA:n suurlähetystön väen jääminen panttivangeiksi Iranissa vuoden 1979 vallankumouksen aikaan oli pahimman luokan isku Yhdysvalloille. Siitä tuli sietämättömin arvovaltatappio, mitä amerikkalaiset ovat kokeneet, ja suhteet kärsivät yhä.

Pelko, epäluulo ja kamppailu (arvo)vallasta, voivat johtaa maailmanpolitiikassa dramaattisiin tekoihin. Suurvallan häpäisy voi tuottaa syvän trauman.

Visuri viittaa terrorin voimaan. Iskut New Yorkiin ja Washingtoniin olivat suuressa määrin symbolinen teko. Tästä hyökkäyksestä suuren ja kauniin Amerikan kimppuun, nousi Yhdysvaltojen politiikkaan uskomaton määrä katkeraa ainesta.

- Yhdysvaltojen johto ajautui itse julistamaansa terrorismin vastaiseen sotaan. Se tapahtui melkein sattumalta, siis toisten provokaation seurauksena. Näin Yhdysvallat hankki vahingossa itselleen aivan väärän vihollisen.

- Yhdysvaltain päävihollinen ei voi olla joku partainen kaveri Pakistanin -- Afganistanin rajaseudulla. Vaikka kyllä tässäkin on vahvaa symboliikkaa, sillä Osama bin Laden on messiastyyppi ja kohta marttyyri.

- Amerikkalaisten strategisessa suunnittelussa oli jo pitkään nähty Aasian nouseminen haastajaksi, mutta kehitys karkasi käsistä. USA joutui harhapoluille keskittäessään voimiaan Irakiin ja muihin muslimimaihin, kun tulevaisuuden päävastustaja mitä todennäköisimmin on Kiina.

- On vaikea käsittää, miten islam voisi olla Yhdysvaltojen todellinen haastaja, ihmettelee Pekka Visuri. Uskonto ja sen radikaalisiipikö olisi synnyttämässä uutta invaasiota länttä vastaan?

Joudutaan siis kysymään, antoiko Bush provosoida itsensä aivan väärään sotaan väärässä paikassa?

Pekka Visurin kirjaa "Suomi kylmässä sodassa" ruoditaan median lisäksi Paasikivi-Seuroissa, seminaareissa ja kahvilakeskusteluissa.

Venäjän tapa hoitaa Georgian politiikkaansa tai Putinin tapa antaa niukkoja lausuntoja Anna Politkovskajan murhasta kiinnostaa ja huolestuttaa maailmaa.

Pekka Visuri näkee nämä ilmiöt muistutuksena siitä, miten epävakaina aikoina usein ajaudutaan poliittisiin murhiin ja ylilyönteihin. Viime aikojen tapahtumat kertovat siis Venäjän epävakaudesta, kuten 1960-luvulla vastaava kuohunta Yhdysvaltojen kriisivuosista.

- Venäläisten reaktiot ovat ymmärrettäviä mutta eivät silti aina hyväksyttäviä, määrittää Visuri tilannetta.

Oli puhe sitten kansallisesta turvallisuuspolitiikasta tai vaikka kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä maailman kipupesäkkeisiin, koskaan omaa turvallisuuspoliittista päätösvaltaa ei saisi luovuttaa toiselle, vetoaa tutkija Visuri historian esimerkkeihin viitaten.

Suuren karhun naapurissa voidaan hyvin elää, jos maltamme olla sitä härnäämättä. Vasta ärsytettynä karhu muuttuu hyökkääväksi.

Pekka Visurin suurtyö kylmän sodan selvitysmiehenä tarjoaa hyvää materiaalia suomalaiselle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle. Ja lisää on tulossa. Visurin seuraava tutkimus käsittelee

Kekkosen ajan puolustuspolitiikkaa.

Veli-Matti Hynninen






Kutsu vuosikokoukseen ja esitelmätilaisuuteen maanantaina 20.11.2006 klo 18.30

Tervetuloa Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran vuosikokoukseen Porvoon Terveydenhuolto-oppilaitokseen, Mannerheiminkatu 20, maanantaina 20.11.2006 klo 18.30-21.00.

Hallitus (Veli-Matti Hynninen (pj), Tapani Säynevirta (vpj),Tuovi Putkonen (vpj), Markku Vento (siht.), Mika Pynnönen (rahastonhoitaja), Gunnel Laukas, Juhani Nieminen, Juha Turja, Arto Veräjänkorva) kokoontuu samassa paikassa puoli tuntia aikaisemmin eli klo 18.00.

Vuosikokousesitelmän pitää dosentti, valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri. Aiheena

Suomi kylmässä sodassa. Alustuksen pohjalta keskustellaan.

Pekka Visurin alustukseen sisältyy multivideoesitys. Dosentti Visuri on toimittanut samannimisen kirjan Suomi kylmässä sodassa (Otava 2006), johon voi perehtyä etukäteen.

Paasikivi-Seurasta saa tietoa internetistä www.paasikivi-seura.fi tai www.paasikivi-seura.fi/liitto tai www.hynninen.info/I-UP-S

Loviisassa 31.10.2006

Veli-Matti Hynninen
0400-214971






Paasikivi-seura, Bratislava la 22.4.2006, 21.08.2006 STT




Paasikivi-Seurojen Liiton puheenjohtaja, pääjohtaja Martti Enäjärvi
Liiton 10-vuotisjuhlaseminaari
Lappeenranta 30.5.2006

PAASIKIVI-SEUROJEN LIITTO 10 VUOTTA

Miten tähän on tultu. Mitä oli aikaisemmin ja mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo mukanaan.

I Taustasta

Kun ensimmäinen Paasikivi-Seura perustettiin Helsinkiin vuonna 1958, maa oli alkanut toipua taloudellisesti, mutta henkisesti kansakunta ja ennen kaikkea sen johtajat hakivat edelleen Suomelle mahdollisimman vakaata asemaa pohjoisessa Euroopassa ja maailmassa. Se oli uudelleen arvioinnin aikaa. Presidentti J. K. Paasikiven usein käyttämä lempilause oli "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tun-nustaminen". Tämä lause on myös kirjoitettu J. K. Paasikiven Helsingissä olevan muistomerkin jalustaan. Perusajatuksena oli, että maantiedettä ei voida muuttaa ja että Suomi tulee aina olemaan suuren V enäjän/Neuvostoliiton naapuri. Näin ollen jouduttiin ottamaan Neuvostoliiton suurvaltapoliittiset ja etenkin sotilaspoliittiset edut huomioon, mutta samalla oli tiukasti säilytettävä Suomen itsenäisyys ja hyvät suhteet läntiseen Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muualle maailmaan. Tätä politiikkaa kehitti edelleen pitkäaikainen vuonna 1956 valittu presidentti Urho Kekkonen.

Ei ollut kuitenkaan aivan helppoa sotien jälkeen saada kansakuntaa, eikä edes kaikkia poliitikkoja, ymmärtämään, että maa voisi ryhtyä "rauhanomaiseen rinnakkaiseloon" toista järjestelmää edustavan ja vihollisena olleen jättiläisvaltion kanssa. Ulkopoliittiseen realismiin pyrkivää peruslinjaa tukemaan perustettiin ensin Helsinkiin Paasikivi-Seura ja hyvin pian muualle Suomeen lukuisa joukko Paasikivi-Seuroja. Kaiken kaikkiaan niitä oli myöhemmin 26 ja yhteensä niissä oli 4000 jäsentä. Paasikivi-Seuran perustajana oli johtavia poliitikkoja kuudesta suurimmasta eduskuntapuolueesta, sitoutumat-tomia henkilöitä, tiedemiehiä, työmarkkinajärjestöjen johtoa, virka-miehiä, teollisuusmiehiä jne. Varsin pian alettiin maassa yleisesti puhua Paasikivi-Kekkosen linjasta.

Paasikiven-Kekkosen linja hyväksyttiin ja sitä arvostettiin Suomessa varsin laajasti. Laajat olivat myös ne joukot, jotka sitä tukivat. Se nähtiin järkevänä kansallisten intressien kannalta ja noissa olosuhteissa lähes ainoaksi toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi. Jonkin verran tuli kritiikkiä, joskus kovaakin, jopa Suomesta. Jälkeen päin on koetettu todistaa, että nämä kritiikin esittäjät olivat oikeassa. Saattaa olla, että eräät heistä olivat oikeassa siihen nähden, mitä myöhemmin tapahtui. Sen sijaan tuskinpa muunlaisella ulkopolitiikalla tai ainakaan kovin äkkiväärillä linjoilla olisi ollut menestymistä sen ajan oloissa. Ne olisivat vaarantaneet, ei ainoastaan Suomen kansallista turvallisuutta, vaan myöskin tilannetta laajemmaltikin, ainakin pohjoismaisittain, Itämeren piirissä ja Euroopassa.

Tänä päivänä on paljon keskusteltu siitä, oliko Suomi rähmällään itään päin kylmän sodan aikana ja oliko se rähmällään liikaa. Tätä keskustelua voidaan luonnollisesti täysin vapaasti käydä. On hyvä, jos tilannetta riittävän ajan kuluttua pystytään tutkimaan ja analysoimaan asiallisesti ja viileästi. Saattaa hyvinkin olla, että Paasikiven-Kekkosen linjaa noudatettaessa tehtiin myös virheitä, mutta tärkeintä oli lopputulos: Suomi pärjäsi erinomaisen hyvin tuosta kylmän sodan kaudesta. Se on se, mikä todella merkitsee. Jälkiviisaus on turhimpia viisaudenlajeja, vaikka se ei olekaan kielletty - etenkään demokratiassa. Voidaan toki spekuloida suuntaan tai toiseen sillä, miten olisi käynyt, jos Neuvostoliitto ei olisi romahtanut ja kylmä sota päättynyt.

Mikä sitten oli Paasikiven-Kekkosen linjan pääsisältö ja anti. Pääsisältö oli nähdäkseni mahdollisimman hyvät välit kaikkiin maailman valtioihin ja erityisesti naapurimaihin. Idän, eli Neuvostoliiton, suhteet olivat siinä kuitenkin koko ajan keskeisessä asemassa. Päämääränä oli tarpeettomien kriisien ja konfliktien välttäminen ja samalla myös Suomen itsenäisyyden, oman suomalaisen parlamentarismimme ja markkinatalousjärjestelmän ylläpitäminen.

Tänä päivänä ei Paasikiven-Kekkosen linjaa sellaisenaan ole. Olosuhteet ympäristössämme ovat muuttuneet siinä määrin toisenlaisiksi ja Paasikiven-Kekkosen linja luotiin ja syntyi kylmän sodan maailmaa varten, jota ei onneksi enää ole. Tuskinpa Urho Kekkonen sen paremmin kuin J. K. Paasikivikään johtaisivat EU-Suomea siten kuin kylmän sodan aikana tapahtui, eikä se nykyisen perustuslakimmekaan mukaan olisi käytännössä mahdollista.
Sen sijaan reaalipolitiikkaa, joka on Paasikiven-Kekkosen linjan mer-kittävä perintö, tarvitaan edelleen ideoiden ja idealismin lisäksi.

II Neuvottelukunnasta Liitoksi

Viime vuonna ilmestyneessä teoksessaan "Linjamiehet Paasikivi-Seuran historia" professori Osmo Apunen toteaa: "Paasikivi-Seura on marraskuussa 1958 tapahtuneesta perustamisestaan lähtien hakenut julkisuutta poliittisessa tarkoituksessa ja seuraa on käytetty julkisuuden saavuttamiseksi. Kansalaisjärjestönä seura on halunnut vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaa koskevaan kansalaismielipiteeseen, jotta se mahdollisimman valistuneesti tukisi maan ulkopoliittista johtoa. Tämän demokraattisen ihanteen saavuttamiseksi seura joutui vastuu-seen siitä, miten valistuksen voi erottaa propagandasta." Se, mitä professori Apunen tässä pääseuran historiassaan toteaa, koski luonnol-lisesti kaikkia Paasikivi-Seuroja.

Paasikivi-Seurat perustivat vuonna 1968 neuvottelukunnan kehittä-mään seurojen yhteistä toimintaa ja käymään keskustelua ajankohtaisista, ensisijaisesti ulkopolitiikkaan liittyvistä asioista. Muistan hyvin tuon vaiheen, koska olin silloin Helsingin Paasikivi-Seuran sihtee-rinä. Tultuani valituksi vuonna 1972 Paasikivi-Seuran (Helsinki) ensimmäiseksi sihteeriksi minut nimitettiin myös neuvottelukunnan pääsihteeriksi.

Tuon ajan valtapuolue oli Keskustapuolue. Työvaliokunnan pyyn-nöstä jouduin kehittelemään järjestelmän, jossa neuvottelukunnan puheenjohtajat vaihtuivat kahden vuoden väliajoin, jotta alueellista edustusta saataisiin riittävästi. Käytännössä ne olivat vuoronperään Keskustapuolueesta ja Sosiaalidemokraateista. Kerran tästä kirjoittamattomasta säännöstä kuitenkin poikettiin neuvottelukunnan Turussa pidetyssä kokouksessa, jossa valittiin silloinen Turun Paasikivi-Seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.), kaksivuotiskaudeksi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi.

Yhteistoiminta eri tahojen kesken neuvottelukunnan puitteissa sujui hyvin, mitä tuki myös Paasikivi-Seurojen omaksuma konsensuspolitiikka. Neuvottelukunnan kokouksia pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Kukin seura voi lähettää kokouksiin kaksi edustajaansa. Toiminnassa korostettiin kunkin itsenäisenä yhdistyksenä rekisteröidyn seuran riippumattomuutta, vaikka peruslinjaukset olivatkin luonnollisesti yhdensuuntaisia.

Vuonna 1994 neuvottelukunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin yhteistyöjärjestöksi Paasikivi-Seurojen Liitto. Myös tässä yhteydessä haluttiin korostaa seurojen periaatteellista riippumattomuutta. Sen vuoksi Paasikivi-Seurojen Liittoa ei haluttu viedä yhdistysrekisteriin. Mitään poikkeuksellista tässä sinänsä ei ole, sillä Suomessa toimii tälläkin hetkellä yli 50 000 rekisteröimätöntä yhdistystä.

Sääntöjensä mukaan Liiton tarkoituksena on erityisesti edistää jäsenseuroissa ja Suomessa tapahtuvaa kansainvälispoliittista ja ulkopoliittista keskustelua sekä lisätä kansalaisten kiinnostusta kansainvälisiin asioihin ja tukea yleisesti jäsenseuroja niiden pyrkiessä toteuttamaan sääntöjensä mukaisia tehtäviä. Liiton johtokunnan jäsenet ovat edustaneet monipuolisesti jäsenseuroja eri puolelta Suomea. Mainittakoon, että Lappeenrannan Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Seppo Koivupuro, jota saamme kiittää tämän 10-vuotisjuhlakokouksen isän-nöinnistä, on ollut pitkään Liiton johtokunnan jäsen. Paasikivi-Seurojen Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pohjois-Kymen Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Eero Niinikoski, allekirjoittanut ni-mettiin Liiton pääsihteeriksi. Vuodesta 1998 olen toiminut Liiton puheenjohtajana ja pääsihteerinä on Liiton entinen taloudenhoitaja Kaarlo Vilanti Helsingistä.

Paasikivi-Seurojen Liiton syntymistä edelsivät merkittävät maailmanpoliittiset tapahtumat. Neuvostoliitto oli romahtanut ja kylmä sota kaikonnut. Suomi oli liittymässä Euroopan Unionin jäseneksi. Uudessa tilanteessa ihmiset halusivat vapaampaa keskustelua kansainvälisistä asioista. Helsingin Paasikivi-Seura asetti työryhmän tutkimaan Paasikivi-Seura -liikkeen tulevaisuutta ja uusia periaatteita. Toimin työryhmän puheenjohtajana. Päätettiin uudistaa Helsingin Paasikivi-Seuran toimintaperiaatteita siten, että pyritään mahdollisimman avoimeen keskusteluun ja tarvittaessa kriittiseenkin mielipiteiden vaihtoon. Tarkoituksena oli Paasikivi-Seurojen saaman "sa-laseuramaineen" hälventäminen, vaikkakin eräät jäsenet sitä edelleenkin kaipasivat.

Paasikivi-Seurojen neuvottelukunta puolestaan asetti syyskokoukses-saan vuonna 1993 Porissa työryhmän tekemään ehdotuksen Paasikivi-Seurojen yhteisorganisaation muuttamiseksi ja sääntöjen tarkistamiseksi. Päämääränä oli myös käytännön toiminnan kehittäminen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin neuvottelukunnan pääsihteeri Martti Enäjärvi ja työryhmän jäseniksi nimettiin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat eli Timo Juti (Satakunnan Paasi-kivi-Seura), Ulla Bergman (Turun Paasikivi-Seura), Asko Oinas (Lapin Paasikivi-Seura), Johanna Korhonen (Keski-Uudenmaan Paasikivi-Seura), Jussi Sierilä (Tampereen Paasikivi-Seura) sekä Paasikivi-Seuran taloudenhoitaja Kaarlo Vilanti (Helsingin Paasikivi-Seura). Maaherra Asko Oinas oli estynyt ja hänen varamiehenään toimi Hannes Manninen (Länsi-Pohjan Paasikivi-Seura). Työryhmä kokoontui kaksi kertaa.

Mietinnössään työryhmä muun muassa totesi, että ottaen huomioon ta-loudelliset realiteetit ei Liitolla ole mahdollisuuksia palkata kokopäivätoimista sihteeriä tai sihteeristöä, koska tämä merkitsisi jäsenseurojen jäsenmaksujen tuntuvaa korotusta. Johtokunnan keskeistä tehtävää korostettiin Liiton toiminnan kehittämisessä. Jäsenseurojen toimintaa tulisi aktivoida aikaisemmin käytyjen keskustelujen pohjalta, jolloin tulisivat kysymykseen esimerkiksi:
- Kahden tai useamman seuran yhteistyön tiivistäminen, esim. yhteiskokoukset ja yhteisseminaarit tai muut tapahtumat.
- Entistä parempien yhteyksien luominen paikallisiin järjestöihin ja instituutteihin (kunnat, tutkimuslaitokset, yliopistot, muut oppilaitokset ja instituutit, elinkeinoelämä, ammattijärjestöt sekä erityisesti muut kansainvälistä toimintaa ja muuta Paasikivi-Seuran toimintaa lähellä olevat yhdistykset ja järjestöt).
- Vierailevien asiantuntijoiden hyödyntäminen (paikkakunnalla muissa yhteyksissä käyvät tai erikseen kutsuttavat); tässä suhteessa voitaisiin kehittää yhteistyötä mm. Ulkopoliittisen instituutin kanssa.
- Tärkeää on myös jatkuvasti kuulla asiasta kenttää, mikä tapahtuu säännönmukaisesti liittokokousten yhteydessä. Päävastuu kunkin jäsenseuran toiminnasta kuuluu luonnollisesti asianomaisen itsenäisen seuran omalle johdolle.

Kotimaassa tapahtuvan yhteistyön lisäksi Paasikivi-Seuroilla on ollut runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä. Etenkin pääseura Helsingissä on ollut valtiovieraiden ja lukuisten huippuasiantuntijoiden merkittävänä puhujafoorumina. Maakuntaseurojen edustajat ovat olleet tervetulleita näihin tilaisuuksiin. Myös eri maiden suurlähettiläät ovat vie-railleet useissa Paasikivi-Seuroissa esitelmöitsijöinä. Vuosien saatossa on tehty korkean luokan matkoja useisiin maihin, jotta voitaisiin tutustua näiden maiden ulkopolitiikkaan, kulttuuriin, historiaan ja ta-louselämään. Aluksi näitä matkoja suoritettiin Paasikivi-Seurojen neuvottelukunnan ja pääseuran eli Paasikivi-Seuran yhteisinä matkoina. Vuodesta 1995 lähtien Paasikivi-Seurojen Liitto on järjestänyt nämä matkat. Matkoille on osallistunut eri puolilta Suomea eri seu-rojen edustajia. Tavallisesti delegaatioon on kuulunut 30-50 ihmistä. Matkoja on suoritettu muun muassa seuraaviin kohteisiin: Budapest, Amman, Bryssel, Sortavala, Tallinna, Riika, Vilna, Murmansk, Istanbul, Kioto, Petroskoi, Novgorod, Berliini, Pietari, Hong Kong, Praha, Dublin, Varsova, Krakova, Moskova, Rooma, New York, Wa-shington, Ateena, Lissabon, Lontoo, Madrid, Sofia, Bukarest, Tverin Karjala, Zagreb ja Dubrovnik, Kairo, Kiova ja Bratislava.

III Tulevaisuuden näkymistä

Mitä sitten tapahtuu Paasikivi-Seuroille tulevaisuudessa. Se riippuu luonnollisesti niiden omasta toiminnasta ja sen laadusta. Suomalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita maailman tapahtumista ja halunneet keskustella toisten ihmisten kanssa niistä. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat myös päästä vaihtamaan mielipiteitä ja tulla kuulemaan hyviä ja mielenkiintoisia alustuksia. Tulevaisuus on siis tässä suhtees-sa ensisijaisesti itsestämme kiinni. Tulisi elää ajan hermolla ja katsoa eteenpäin eikä vain taaksepäin kiinnostavaa historiaamme, josta toki voi olla paljon hyödyllistä opittavaa.

Mitä tapahtuu Euroopan unionissa ja mitä EU:n tulevaisuus tuo tullessaan on keskeinen kysymys kaikille Euroopan unionin jäsenille ja myös meille suomalaisille. Unionin tuleva kehitys heijastuu myös huomattavasti laajemmalle alueelle niin naapurustoon kuin koko maailmaan. Tulisiko keskittämistä jatkaa voimakkaasti ja samalla lisätä sääntelyä ja byrokratiaa, vai tulisiko edetä maltillisemmin. Mikä on oikea päämäärä ja kumpaa linjaa tulisi noudattaa. Tässä suhteessa esiintyy ainakin jonkinasteisia eroavaisuuksia niin suurten kuin pienten jäsenmaiden välillä. Myös maantieteellisellä sijainnilla, puhu-mattakaan taloudellisesta ja kulttuurillisesta pohjasta, on tässä suhtees-sa merkitystä. Lisäksi kansallistunteet ovat voimakkaat ja kansalli-nen itsekkyys on tosiasia.

Elämme jatkuvassa EU:n murrosvaiheessa. Miten käy EU:n syven-tämisen ja laajentumisen. Miten eurooppalaiset valtiot ja ennen kaikkea Euroopan kansat sopeutuvat toisiinsa ja uusiin kuvioihin vahvoine byrokratioineen. Voittaako EU:n suurvaltojen itsekkyys yh-teistyön siten, että tiivistymisen asemesta alkaakin asteittainen hajaan-tuminen. Se riippuu eurooppalaisten poliitikkojen taidoista ja kärsi-vällisyydestä. Mutta yhtä paljon se riippuu Euroopan kansalaisista, sillä onhan jokaisessa jäsenmaassa parlamentaristinen järjestelmä ja jokaisen maan johtajat ovat vastuussa omille kansalaisilleen myös EU-politiikan onnistumisesta. Tätä taustaa vasten Yhdistysasiain neuvot-telukunta toimitti pääministerille kirjelmän, jossa toivotaan Suomen aktiivisesti edistävän kansalaisjärjestötoimintaa EU:n piirissä. Sitä kautta voidaan myös saada enemmän asiallista ja monipuolista infor-maatioita EU:sta ja sen toiminnasta laajemmalti kaikkialla Euroopas-sa.

Kun EU-yhteistyötä kehitetään, on samalla voitava valvoa oman maan kansalaisten etuja. Heillehän suomalaiset poliittiset johtajat parla-mentarismin periaatteiden mukaisesti vastaavat. Aivan kuten kai-kissa muissakin EU-jäsenvaltioissa. Toivottavasti emme tukehdu liialliseen ja osittain jopa tarpeettomaankin byrokratiaan. Toivottavasti EU:n johtajat tajuavat, että EU:n tulevaisuus on kiinni siitä, että kansalaiset tietävät, mitä tapahtuu ja näin ollen tuntevat EU:ta kohtaan kiin-nostusta. Ennen kaikkea realististen päämäärien, ei ainoastaan Suomen ulkopolitiikassa vaan myös sen EU-politiikassa, tulisi aina ol-la mahdollisimman selvät. Rähmälleen meno suuntaan tai toiseen ei auta - ei ainakaan enää. Se tuskin on reaalipolitiikkaa tänä päivänä, mutta yhteistyö kylläkin on voimaa.



Tiedote 20051116
Helena Ranta puhuu Loviisassa Tshetsheniasta

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta esitelmöi Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seuran vieraana Loviisan seurakuntakeskuksessa, Kuningattarenkatu 22 maanantaina 21.11.klo 19.

Helena Rannan aiheena on Tshetshenian sotien aikana kadonneiden siviilien kohtalon selvittäminen. Helena Ranta on kiertänyt asiantuntijana maailman eri kipupisteissä ja kertoo nyt kokemuksistaan.

Esityksen jälkeen keskustellaan ja Helena Ranta on valmis vastaamaan yleisön kysymyksiin.

Tilaisuus on avoin kaikille.

IUPS Itä-Uudenmaan Paasikivi-Seura
Pj. Veli-Matti Hynninen 0400-214971
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info




Kutsu vuosikokoukseen ma 21.11.2005 klo 19 Loviisan seurakuntakeskukseen, Kuningattarenkatu 22

Arvoisa Paasikivi-Seuran Jäsen

Seuramme vuosikokous pidetään maanantaina 21.11.2005 klo 19 Loviisan seurakuntakeskuksessa, Kuningattarenkatu 22.
Seuran hallitus kokoontuu samassa paikassa klo 18.20.
Hallituksen jäsenet Veli-Matti Hynninen (pj.), Tuovi Putkonen (vpj.), Tapani Säynevirta (vpj.), Markku Vento (sihteeri), Mika Pynnönen (rahastonhoitaja), Gunnel Laukas, Juhani Nieminen, Juha Turja, Arto Veräjänkorva.

Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Vuonna 2005 ei jäsenmaksuja ole kerätty.

Heti vuosikokouksen jälkeen oikeushammaslääkäri Helena Ranta pitää vuosikokousesitelmän ja kertoo kokemuksistaan maailman kriisipesäkkeissä. Esitelmän pohjalta keskustellaan.

Tietoa Paasikivi-Seuran toiminnasta saa internetistä www.paasikvi-seura.fi
sekä Paasikivi-Seurojen kotisivuilta www.paasikivi-seura.fi/liitto.
Tietoja oman seuramme toiminnasta löytyy osoitteesta www.hynninen.info/I-UP-S.


Toivon, että panette sanan kiertämään, tulette kokoukseen ja tuotte ystävänne. Nyt on keskustelun aika.

Tervetuloa – Välkommen!

Loviisassa 31.10.2005

Veli-Matti Hynninen
puheenjohtaja
veli-matti@hynninen.info
www.hynninen.info




Tilaisuuksia kevätkaudella 2005

Ke 11.5.2005 klo 16.30 Ostrobotnian juhlasalissa, Museokatu 10 professori Osmo Apunen puhuu juuri ilmestyneen historiateoksen pohjalta:
"Linjamiehet. Paasikivi-Seuran historia."

Ti 31.5.2005 klo 17 Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3, tohtori Timo Hellenberg (Aleksanteri-instituutti) puhuu:
"Uuden turvallisuuden haasteet: terrorismi, tsunami ja Suomi."

5.-7.8. 2005 Loviisan rauhanfoorumissa mm. suurlähettiläs Ilari Rantakari, ministerineuvos Kari Kahiluoto ym.:
"Minne vie Eurooppamme tie?"
kts. Ohjelmatiedot www.rauhanfoorumi.fi

Tervetulotoivotuksin,
Veli-Matti Hynninen, puheenjohtaja
0400-214971
veli-matti@hynninen.info




Itä-Uudenman Paasikivi-Seura I-UPS, Paasikivi Samfundet i Östnyland

- Puheenjohtaja, kirkkoherra Veli-Matti Hynninen, 07900 Loviisa, www.hynninen.info, veli-matti@hynninen.info, puh 0400-214971, fax 019-533527

- Sihteeri, päätoimittaja Markku Vento, PL 15, 06151 Porvoo, markku.vento@uusimaa.fi, puh 019-6616210

- Rahastonhoitaja, pankinjohtaja Mika Pynnönen, Ratkatu 3, 06100 Porvoo, mika.pynnonen@merita.fi, puh 019-583067, 050-68499





Presidentti Mauno Koivisto vierailee ahkerasti Paasikivi-Seuran tilaisuuksissa. Myös Itä-Uudenmaan Paasikvi-Seurasta osallistutaan pääseuran tilaisuuksiin. Pesidentti Martti Ahtisaari ja valtioneuvos Harri Holkeri Paasikivi-Seurassa. Seuran varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki ottaa vastaan presidentti Tarja Halosen Paasikivi-Seuraan Helsingin Säätrytalolla UKK:n 100-vuotisjuhlaistuntoon 31.8.2000. Presidentin puhetta luonnehdittiin ulkopolitiikan linjapuheeksi, josssa Halonen palautti mieleen Kekkosen lauseen: "Turvallisuus ei ole aidan panemista vaan ovien avaamista." Halonen vakuuttii uuden laajemman turvallisuuskäsitteen löytyvän Euroopan unionin suunnasta.

Paasikivi-Seurojen Liitto
www.paasikivi-seura.fi


Copyright © 2003     LANIQAtuotanto