Palaa kohteeseen Rev. Veli-Matti Hynninen

Pilkkeitä elämästäni

Info
– Pappina Helsingin Kulosaaressa, Kalliossa ja Loviisassa, 35 virkavuotta
– Puoliso hammaslääkäri Camilla Hynninen (48)
– Kaksi opiskelijapoikaa: Matti (30) ja Antti (28)
– Harrastuksena kirjat, kirjoittaminen, kansainväliset yhteydet, ritarikuntatyö, avantouinti

Hynnisen oppivuodet

Olen syntynyt Enonkoskella (1944).
Opettajan poikana kasvoin pienestä pitäen koulumaailmassa, 13-vuotiaana perustin urheiluseuran (1957) , kiinnostuin seurakunnan poika-, pyhäkoulu- ja nuorisotyöstä ja järjestin kerhoja, leirejä ynnä muuta toimintaa ikätovereilleni.

Kävin koulua Savonlinnassa.
Kouluvuosinani olin mm. Savonlinnan lyseon kristillisen teinikillan puheenjohtajana. Lukiovuosinani toimin kaksi kesää kunnallisena urheilu- ja nuoriso-ohjaajana.

Armeijavuosinani (1963-64) kävin reserviupseerikoulun (RUK 115) ja sotilaspappikurssin.
Kokelasaikana hoidin varusmiespapin tehtäviä Mikkelissä.

Opiskeluni Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aloitin 1965.
Seurakuntatyöni aloitin Helsingin Kulosaaressa 1966 nuoriso-ohjaajana. Jonkin aikaa tarkastelin kirkkoni elämää Helsingin tuomiokapitulissa notaarin paikalta. Papiksi valmistuttuani (1972) toimin Kulosaaren nuorisopappina ja Kulosaaren yhteiskoulun uskonnonopettajana. Seuraavaksi johdin diakoniatyötä Kallion kappalaisena (1978-1980).

Kahdenkymmenen kirkkoherravuoden haasteita
Kaksikymmentä kirkkoherravuottani olen palvellut viihtyisässä Loviisassa.
Pieni kaupunkiseurakunta, perinteitä, kokeiluja, innostusta. Tänä aikana olen luotsannut YKN:n puheenjohtajana monet vuodet kaksikielistä seurakuntayhtymää. Viimeiset kuusi vuotta olen tutustunut Porvoon rovastikunnan lääninrovastina Itä-Uusimaahan, sen erikokoiset seurakunnatovatkin tulleet hyvin tutuiksi. Jumalanpalveluksia pidän niissä ahkerasti.

Kirkkoherravuosinani Loviisa ja sen seurakunta on kansainvälistynyt.
Olemme solmineet läheiset ystävyysseurakuntasuhteet mm. Unkarin Csömöriin, Saksan Meldorfiin, Viron Haapsaluun ja Inkerin Kolppanaan. Loviisan rauhanfoorumin pääsihteerinä olen päässyt suomalaisugrilaisten yhteyksien lisäksi solmimaan kontakteja monien kansojen ja kulttuurien edustajien kanssa.

Jatko- ja täydennysopintoja olen suorittanut luonnollisesti.
Olen jatkanut mm. kirkkohistorian, ekumeniikan, dogmatiikan, käytännöllisen teologian ja yhteiskuntatieteiden opintoja, väitöskirjatyöni käsittelee kirkon viestintää.

Kirkkoni luottamistehtäviin olen antautunut mm. Suomen ev.lut.luostarin aloitteentekijänä ja varapuheenjohtajana.
Olen kuulunut mm. Kirkon rauhan- ja ihmisoikeuskysymysten (RIO) neuvottelukunnan, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen sekä Herättäjäyhdistyksen hallintoelimiin.Olen kuulunut moniin valmistelu- ja työryhmiin. Lääninrovastien kokous ja jumalanpalvelusuudistus ovat tarjonneet omat tehtävänsä. Olen osallistunut monet vuodet Suomen ev.lut kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen valmisteluseminaareihin. Myös anglikaanisen ja katolisen kirkon elämään olen tutustunut monissa tehtävissä.

Helsingin hiippakunnan jumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnan puheenjohtajakaudellani (1992-1996 )
tarjoutui tavallista tarkempi mahdollisuus paneutua jumalanpalveluselämän ja kirkkomusiikin haasteisiin.

Yhteiskunnallinen vastuukin on ottanut osansa.
Olen esimerkiksi Paasikivi-seuran hallituksen jäsenenä ja sihteerinä sekä ETYKin huippukokouksen tarkkailijana saanut kiinnostavia virikkeitä seurakuntatyöhöni..

Olen ekumeenisen Konstantinuksen ritarikunnan, OCM-Suomenlahden komturian
perustaja ja puheenjohtaja. Tätä nykyä luennoin Lapinjärven koulutuskeskuksessa eettisistä arvovalinnoista.

Huomionosoituksia
– Unkarin vapautumisjuhlien yhteydessä Unkarin Csömörin kunta nimitti minut Csömörin kunniaporvariksi (1991).

– Kristillinen rauhanliike palkitsi kristillisellä rauhanpalkinnolla (1992).

– Ordo Sancti Constantini Magni, Konstantinuksen ritarikunta nimitti OCM-Suomenlahden komtuuriksi (1998) ja komtuuriksi toiselle kaudelle (2002) 30.11.2002 – 30.11.2006.

– Tasavallan presidentti myönsi viime itsenäisyyspäivänä (1998) Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin.

– Tasavallan presidentti ylensi reservin luutnantiksi 4.6.1999

– The Interreligious and International Federation for World Peace (IIFWP) luovutti AMBASSADOR FOR PEACE- arvon Helsingissä 26.8.2003.

– Helsingin Metropoliitta Ambrosiuksen myöntämä PIISPALLINEN SIUNAUSKIRJA Veli-Matti Hynniselle 30.8.2003.
”Tuntien Teidän Suomen Ortodoksista kirkkoa kohtaan osoittamanne rakkauden rukoilen Korkeimman siunausta Teille Veli-Matti Hynninen”.

Julkaisuja

Olen julkaissut sanomalehdissä, radiossa, televisiossa, kokoomateoksissa satoja kolumneja, pakinoita, esseitä, artikkeleita.

Harrastuksia

Rakastan kirjoja, kirjoitan ahkerasti. Kansainväliset yhteydet, erityisesti suomalaisugrilainen perinne kuuluvat harrastuksiini. Ritarikuntatyö ja ekumenia innostavat. Harrastukseni ja hyvän tuulen lähteeni on talviuinti, aloitan aamuni kesät talvet kello viideltä – Suomenlahdessa.