STT:lle 31.3.1998

Veli-Matti Hynninen

 

 

pääsiäisaamu Loviisassa

 

Pääsiäiskukkien salaisuus

Pääsiäisaamuna aurinko tanssii, kukat kukoistavat, riemu karkaa käsistä. Kun seitsemänviikkoisesta paastosta on päästy pääsiäisen juhlintaan, kalpenevat joulut, juhannukset, helatorstait ja helluntait, niin ylivoimainen on pääsiäisen voima. Pääsiäinen on juhlien juhla (Festum festorum) ja päivien kuningatar.

Pääsiäisaamuna myös kukat tanssahtelevat, kun luomakunta laulaa uusin sävelin. Ennen

tanssi saattoi yltää haudoille asti. Kun kuolema kukistuu, ei askel paljon paina. Tästä ilosta

keinuvat kukat, pääsiäisliljat, narsissit, neilikat, palmut, pajut ja koivunoksat. Ne kuuluvat pääsiäiseen. Kukilla ei vain koristella, niillä muistellaan menneitä ja luodaan toivoa tulevalle.

Pääsiäiskukalla on uljas, pitkä kaula ja sulava suu - sen on kurotettava kauas. Kukat aavistavat

pääsiäisen salaisuuden.

Palmusta kaikki alkaa

Juutalais-kristillisessä symbolikielessä "hurskaat kukoistavat kuin palmupuu." Myös marttyyrit kantavat usein "voitonpalmua." Kirkkotaiteessa paratiisin viheriöivä palmupuu on suosittu aihe. Lisäksi palmu on hyötykasvi. Maidon ja öljyn lisäksi se tuottaa puuta, kuorta, lehtiä, villaa, mehua, hedelmiä, anteja moneen lähtöön. Samoin tulisi oikeamielisen taipua jakamaan hyviä lahjoja ympäristöönsä. Palmukruunu on hyväntekijän päähine.

Ensimmäinen adventti- sekä palmusunnuntai (dominica palmarum) tuovat palmun pelastushistoriaan. Kun Messias ratsastaa aasilla Jerusalemin, väkijoukko tervehtii kuningastaan lehvin ja palmunoksin. Kansa riemuitsee, Jeesuksen kärsimystie lähenee.

Palmu viittaa elämän perusvastakohtaan; kärsimys ja vapautus kuuluvat yhteen, ne ovat saman asian kääntöpuolia. Kärsimystie johtaa häpeän kautta voittoon. Pääsiäinen on vapauttamisen

juhlapäivä.

Pohjolan oloissa pajunkissat hoitavat usein palmun virkaa. Palmusunnuntaina lapset toivottavat virpomavitsoilla terveyttä ja tuoreutta sukulaisilleen ja naapureilleen. Virpojat hakevat palkkansa.

Joskus pajua on verrattu myös viisauden lähteeseen, Raamattuun, voidaanhan pajusta leikata vihreitä

oksia aina vain uudelleen kuin ehtymättömästä lähteestä.

Pappien mielenosoituksetkaan eivät ole uutta. Pääsiäisen alla paimenet laumoineen ovat jo kauan vaeltaneet kulkueina kertomaan kaikelle kansalle mitä Jerusalemissa kohta tapahtuu.

Naulakukan tarina

Lähinnä hedelmiensä muodon vuoksi neilikka on saksankielessä nimetty naulakukaksi (Nägelein, Nägelblum, Nelke). Pääsiäiskukaksi neilikka kasvaa Kristuksen ristiinnaulitsemisen tietä, sillä kristillisessä symbolikielessä naula (Nagel) on ristinkuoleman vertauskuva. Nauloja on laskettu olleen neljä tai sitten kolme, jos jalat naulittiin yhdellä naulalla. Kolme naulaa kuuluvat myös "Kristuksen aseisiin" (arma Christi).

Naulakukkana neilikka löytää paikkansa ristin juurelta, kärsimyksen maailmasta. Siellä on myös Maria Jeesuksen äiti seuraamassa poikansa teloitusta: neilikka on omistettava myös Marialle.

Naula - Jeesuksen kukka - isketään pääsiäisenä syvälle ihmissuvun ruumiiseen. Naula kirvelee, viiltää ja särkee, mutta kärsimykseen suostuminen kuuluu pääsiäiseen - elämään. Haavat ja

repeämät parantavat. Vasta tappioiden ja kriisien kautta näkö terästyy, sielu eheytyy, arvostelukyky kasvaa. Neilikka muistuttaa, että paha kuoletetaan naulaamalla itsekkyys ristille.

Neilikalla on myös maallisempia merkityksiä. Erityisesti renessanssin aikaan neilikasta kasvoi

rakkauden ja rakastavaisten kukka. Ranskassa punainen neilikka oli aikanaan kuningasmieleisten tunnus. Turkkilaiset sommittelevat sen onnentuottajana mattoihinsa. Neilikka on ehtinyt sotkeutua joidenkin puolueiden tunnuskukkana myös politiikkaan.

Suomalainen kansanperinne paljastaa miten vaistomaisesti ja samalla hienovaraisesti olemme kasvattaneet myös lapsemme kärsimyksen kohtaamiseen. Pitkäperjantaiaamuna lapset saatettiin piiskata. Se ei ollut kuritusta vaan rituaali. Ruotsissa tätä rituaalipiiskausta tiedetään harjoitetun myös laskiaisena. Ei liene mahdotonta, että tällä rituaalilla olisi ollut vaikutusta myös palmusunnuntain virpomiseen. Vitsan virkistävä vaikutus voi olla monenlaista.

Hiirenkorvalle puhjenneilla koivunoksilla on toinenkin tärkeä tehtävä. Ne täydentävät pääsiäispöydässä pääsiäisruohon ja munien värikästä maisemaa.

 

Pääsiäiskellot

Puhtaudesta ja viattomuudesta viestivä pääsiäislilja on pääsiäisen alttarikukka. Ylväänä ja

kuninkaallisena kukkana se kuuluu elämän juhlallisiin taitekohtiin. Myös enkeli Gabrielin käteen on kuvattu usein lilja, kun hän tuo Marialle viestiä Jeesuksen syntymästä. Hautajaiskukkana lilja kertoo kuolemasta, mutta pääsiäiskukkana se viittaa uuteen todellisuuteen: pääsiäinen on kuoleman

kukistumisen juhla.

Narsissista on tullut Kristuksen ylösnousemuksen ja kevään kukka. Pääsiäisen aikoihin se työntyy

maasta esiin ylösnousemuksen vertauskuvana. Saksalaiset kutsuvat sitä mielellään pääsiäiskelloksi

(Osterglocke), joka herättää uneen ja kuolemaan juuttuneet ylösnousemukseen. Liljanomaisena narsissi tulee myös lähelle Marian ajatusmaailmaa.

Narsissin juuret juontavat kreikkalaiseen mytologiaan. Narkissokseen rakastunut nympfi Ekho ei saanut rakkaudelleen lainkaan vastakaikua ja kuihtui surussaan olemattomiin niin että vain ääni jäi

jäljelle. Tämä herätti kostonjumalattaren Nemesiksen, joka ohjasi Narkissoksen muusien vuoren Helikonin lähteelle. Katsellessaan lähteestä omaa kuvaansa Narkissos juuttui itseihailuunsa ja kuihtui kuihtumistaan nuokkuvaksi narsissiksi. Vaikka tällä rakkaudella oli

onneton loppu, jotkut pitävät narsissia onnen kukkanaan.

 

Ruusu on aina ruusu

Ruusulla jos millä lasketaan olevan lukematon määrä merkityksiä vaikenemisesta kestävimpään rakkauteen. Aikoinaan kirkon rippituoleihin kuvatut viisilehtiset ruusut muistuttivat vaikenemisen

ehdottomuudesta. Se mitä rippi-isälle tunnustettaan "sub rosa" eli ruusun alla, ei koskaan riko

papillista vaitiolovelvollisuutta.

Kristillisessä symbolikielessä punainen ruusu viittaa Golgatalla vuotaneeseen viattomaan vereen. Vaikka elämä harvoin on ruusuilla tanssimista, pääsiäinen on Jumalan rakkauden uhritietä,

jonka pohjana on oikeudenmukaisuus, rauha ja sovinto. Puolipaastosunnuntaina jaettava keltainen

ruusu viestii Jumalan suosiollisuudesta jokaista kohtaan. Miksi emme mekin osoittaisi suosiota toisillemme? Keltainen ruusu yllyttää ylittämään rajat.

Jos mikään asia ei selittelemällä parane, silloin saatetaan tokaista: "Ruusu on ruusu on ruusu" (A rose is a rose is a rose). Pääsiäisen kukilla on paljon kerrottavaa, vaikka ne elämän lailla kätkevätkin suurimmat salaisuutensa. Onneksi pääsiäinen hieman raottaa tätä salaisuuksien suurta ovea.

Veli-Matti Hynninen

 

Kirjoittaja on pappi ja journalisti, Loviisan kirkkoherra ja Porvoon rovastikunnan lääninrovasti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

++

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

+