STT:lle 181200, Rovasti Veli-Matti Hynninen

Riemuvuosi repäisee joulun: Joulutallissa vaihdetaan vapaalle

Lasse Reijomaa

Riemuvuosi 2000:n joulu sytyttää mielet ja kirvoittaa kielet.

Toivon vuosituhat kutsuu koko ihmistensuvun iloitsemaan syntyvästä Messiaasta. Uusi vuosituhat kuuluttaa, että edessä on entistä parempaa, uutta ja riemullista. Maailmaan ei nyt synny uusi aate vaan persoona, Jeesus Kristus. Hänessä koko maailma kohtaa pelastuksen, uuden toivon ja täyttymyksen. Kristus syntyy, valkeus voittaa, masentuneiden päät nousevat, kärsivien kädet kohoavat ylistykseen, uusi toivo koittaa maailmalle: Jumala syntyy ihmiseksi.

Joulu yllättää traagisuudellaan

Joulun syvin yllätys on siinä, että Jumala laskeutuu niin alas. Vaikka me ihailemme ylhäistä, uljasta ja korkeaa, Jumala laskeutuu paljon alemmaksi. Hän ei synny vain tavallisen elämän keskelle talliin, vaan hän yllättää laskeutumalla keskivertoelämän alapuolelle, syvimpään pimeyteen ja toivottomuuteen.

Marian ja Joosefin oli etsittävä poikkeuksellinen majapaikka. Hotelli- ja perhemajoituspaikat oli kirjattu täyteen. Eläinten suojasta tuli pyhän perheen majapaikka ja synnytyssali. Nytkin Jumala syntyy poikkeustilaan ja viihtyy parhaiten poikkeusoloissa. Jumala syntyy formulatallin hajuun ja showbisneksen löyhkään. Jumala asettuu poikkeus- ja sotatilaan. Joulu on vasta silloin rauhanjuhla, kun se pääsee syvimpään tavoitteeseensa - koko elämän pohjalle.

Joulu yllättää myös sillä, ettei Jumala suostu keskiluokkaisuuden unelmiimme. Jumala kohdataan pimeässä kaaoksessa, tappion ja rappion repimässä todellisuudessa. Hän tulee sinne missä musta taivas iskee salamoita, missä miekka kolisee miekkaa vasten, missä viinan ja veren huurut sekoittuvat. Joulu ei ole mikään pikkunätti juttu tonttulakki päässään vaan se on koko olemassaoloa ravisteleva uusi mahdollisuus. Jumala syntyy sinne mistä kepeä jouluhilpeys on kaukana, sinne missä ainoana toivona on muutos.

Joulu yllättää myös hilpeydellään

Olemmeko siis käsittäneet joulun täysin väärin ripustamalla namujamme joka paikkaan, raapustamalla kultakirjaimin nimiä lahjapaketteihimme, laulamalla kauneimpia joululaulujamme, tavoittelemalla lapsuutemme joulutunnelmaa? Onko kultainen joulu sittenkin utuista harhaa, josta joutaakin päästä eroon?

Ei. Joululla on myös romanttinen puolensa. Tarvitsemme joulun, joka täyttyy perinteestä, enkeleistä ja unelmista. Joulukukat,- kortit, -lahjat, -kinkut ja -piparit ovat tärkeä osa jouluamme. Joulupukki poroineen on saatava kulkemaan oli lunta tai ei. Joulukirkkoon on päästävä ja joulunevankeliumi on kuultava koska joulu ei voi ollajoulu ilman sisältöä. Laulut, legendat, lyhteet, koristeet ja kaipuut ovat osa jouluamme, koska vain joulu houkuttelee meidät armeliaisuuteen ja taipuisuuteen. Joulu täyttää meidät rakkaudellaan, jaksamme välittää toisistamme, koska on joulu. Joulu panee vauhtia askeleisiin. Lumiset rekiajelut ja automatkat sukulaisten luo eivät enää riitä. Myös Euroopan suurkaupungit vetävät suomalaisia jouluunsa. Kanarian ja Thaimaan lisäksi suomalainen matkustaa tänä jouluna Roomaan, Lontooseen, Pariisiin ja Budapestiin. Jonkun joulu vie Prahaan, Wieniin tai Barcelonaan. Joulu innostaa hakemaan uudenlaista eksotiikkaa, vaihtoehtoa sille lapsuusjoulun tunteelle mitä ei enää vuosikausiin ole mistään löytynyt.

Joulun olemukseen kuuluu myös leikki. Leikki vapauttaa olemaan avuton ja haavoittuva, iloinen tai surullinen, ei sillä väliä, kunhan vain saa olla aito. Paavo Haavikon tekstissä Novgorodin kauppias opettaa karhuksi pukeutunutta ratsumiestä: "Ei liian iloinen laula hyvin, eikä surullinen. Ei hyvin iloinen tanssi hyvin. Eikä surullinen. Älä pidä kiirettä. Äläkä hidastele." Joulu siis antaa aikalisän. Nyt saa rauhassa pohtia elämän syvintä olemusta, lukea lukemattomat kirjat, kohdata kaukaisimmatkin sukulaiset ja vastaanottaa joulupostia niiltä, joita ei ole ehkä vuosikausiin enää ehtinyt tavata.

Talli on joulun avain

Amerikka sai presidentin. Al Gore on nyt valmis tekemään seuraa Esko Aholle Harvardiin. Joulu antaa uuden sisällön oman elämämme Harvardille.. Joulu on hävinneiden, kompastuneiden ja elämänsä kadottaneiden ilojuhla. Se on pakolaisten, kahlehdittujen ja sivuun siirrettyjen juhla. Joulu on sitä, että Jumala itse syntyy ihmiseksi juuri meidän Harvardiimme.

Joulua ei voi päästä pakoon, se tulee kaikkialle, se koskettaa kaikkia. Ilo. Rauha. Hyvä tahto. Joulu on lupauksien täyttymys. Pelastusta ei vain luvata vaan se saapuu keskellemme. Jokainen suhde on oleva persoonallinen, pyhä, ainutkertainen ja loukkaamaton.

Joulu ei ole vain sanoma vapaudesta vaan se itse on vapauttaja. Ihminen ei synny Jumalaksi vaan Jumala syntyy ihmiseksi. Ihmisyys on arvo sinänsä. Jokaiseen suhteeseen annetaan korkein mahdollinen status - rakkaus. Talli on avainsana jo ennen Formulaykkösiä, Häkkisiä ja Schumachereita. Joulun tallissa ei vaihdeta renkaita, eikä kuljettajaa, vaan siellä vaihdetaan vapaalle. Tästä tallista kasvaa villi ja vapaa ilo pyhittämään ihan tavallisen elämän. Aatteet ja filosofiat tulevat ja menevät. Sodat alkavat ja päättyvät. Ismit syntyvät ja kuolevat. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan.. Mutta elämä ei katoa, sillä joulu murtaa myös ajan ja paikan kahleet. Joulu julistaa täyttä inkarnaatiota eli sitä, että tavallinen tappion, sairauden ja kuoleman varjostama elämä kasvaa jumalaiseksi.

Kirjailija Kosti Sironen yllätti minut tilittämällä joulukirjeessään jumalakaipuutaan. "Kaipaan hengellisyyttä. Joskus minä en tiedä. Joulukukat ovat olemassa ja ystävien nauru kuplii ympärillä. Nöyryyden ja rakkauden sija. Silmät ja sarvet otsassa keskellä elämää." Kosti Sironen epäilee hillittömän puheenpitovimmammekin nousevan siitä, ettemme enää kestä yksinäisyyttä, rauhaa, hiljaisuutta. Tyhjällä puheella ja turhalla tilpehöörillä tukimme elämältä turvan.Eikö Pohjola kestä enää pakkasia eikä ihminen kipua? Joulu tuo syvimpään kaipaukseemme täyttymyksen. Joulu lahjoittaa rakkauden, ilon ja rauhan. Ilman joulua ei olisi elämää. Vietämme joulua, jotta elämä saisi sille kuuluvan muodon.

Joulu on sitä että tappion kärsinyt saisi hyvityksen, kaipaus täyttymyksen ja rakkaus käytännöllisen toteutuksen.

Veli-Matti Hynninen

veli-matti.hynninen@kolumbus.fi