STT:lle 20.12.1998

Veli-Matti Hynninen

Joulukuusta kuuleminen

Opettaja kysyi kerran koulussa, että milloin joulukuusi haetaan metsästä? Ja oppilas vastasi, että silloin kun kukaan ei ole näkemässä.

Suomessa koristellaan tänä jouluna noin miljoona joulukuusta. Puoli miljoonaa haetaan suoraan metsästä, toinen puoli kulkee kuusikauppiaiden kautta. Viime jouluna tuotiin yksin Tanskasta 30 000 kuusta Suomeen, kaikkiaan tanskalaisten kerrotaan vieneen yhdeksän miljoonaa kuusta maailmalle. Myös belgialaiset tarjoavat meille toiveikkaasti itselleen kelpaamatonta jätekuusta mikä panee kysymään, pitäisikö jo joulukuusellekin laatia omat direktiivinsä? Tuontikuuselle näyttää näet löytyvän yllättävästi tilaa myös havupuuvaltaisessa Suomenmaassa.

Miksi joulukuusi kannetaan kotiin, kouluun, kauppaan ja joka paikkaan? Mikä nostaa juuri kuusen muiden puiden yläpuolelle? Miksi kuusi tekee joulusta joulun?

Oi kuusipuu, oi kuusipuu

Monet joulun lauluista ovat kuusesta veistettyjä. "Me käymme joulun viettohon taas kuusin kynttilöin. Puun vihreen oksat kiedomme me hopein, kultavöin." Tästä Martti Turusen säveltämästä Mauno Isolan runosta on tullut yksi lauletuimmista joulun tunnuksistamme.

G.O. Schönemannin sanoittama "Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella" sulaa luonnostaan suomalaisena kansansävelmänä suomalaiseen joulunviettoon. Laulava ihminen ei haudo pahoja ajatuksia toista kohtaan. Jouluna laulavat nekin jotka eivät sano omistavansa lauluääntä; laulamalla pahuus kaikkoaa ja lämmin jouluhenki valloittaa mielet. Seurakuntien Kauneimmat joululaulut kokoavat suomalaiset valmistamaan yhdessä joulua ja samalla muistamaan niitä , jotka kamppailevat Irakissa ja muilla rauhattomilla joulumailla.

Kekseliäs joulukuusi

Joulukuusi on saanut kokonaan uuden roolin pukeutumalla sittemmin markkinahenkisyyteen.

Nykykuusi synnyttää suorastaan uutta "teollisuutta", sen viljelystä on tullut joillekin sivuelinkeino, monelle myös harrastus. Ainakin savolaiset selvittävät parhaillaan olisiko joulupuiden kasvatuksesta jopa uudeksi elinkeinoksi?

Joulukuusia siis viljellään, luomu-, muovi- ynnä muuta kuusta tuotetaan. Kuusen on yllettävä joka käyttöön. Joulukuusiviljelmillä puu varttuu kymmenisen vuotta, vuosikasvua nopeutetaan vielä leikkaamalla. Kuusiteollisuus on pitkäjänteistä hommaa ennenkuin pienestä taimesta onnistutaan koulimaan tasainen, sopusuhtainen pyörökuusi suomalaisen olohuoneen nurkkaan.

Uusinta uutta on joulukuusipalvelu. Järjestetään rekiretkiä lumiseen metsään, istutaan hetki nuotiolla ja sitten kuusi kaadetaan omin käsin. Jotkut ovat taas toivoneet pitkälle vietyä kuusipuupalvelua, sitä että laadukas kuusi tuodaan kotiin jalkaan asennettuna. Määräpäivänä sama toimittaja hakee kuusen jalkoineen takaisin.

Kukoistava kuusi

Kukoistava kuusi haastaa kaikenikäiset leikkimään. Kuusi viihtyy parhaiten sellaisessa kodissa jossa leikitään ja lauletaan paljon. Lapset leikkivät luonnostaan. Mutta jos kuusen ympärillä leikkivät vielä äidit ja isät, mummot ja vaaritkin, se vasta saa kuusen tuntemaan olonsa oikeaksi joulupuuksi. Kuusi kukoistaa sitä kauniimmin mitä enemmän sen ympärillä tonttuillaan ja tanssahdellaan. Joululeikit kuusen ympärillä pitävät latvan pystyssä ja tunnelman korkealla.

Jalkaan pantua kuusta pitää heti kastella. Kuusi nauttii eniten sokerivedestä mikä pitääkin sen pirteänä viikkokaupalla. Vettä pitää olla tarjolla koko ajan, sillä yksikin kuiva katkos saa nuorenkin kuusen tuntemaan itsensä vanhukseksi. Ennen jalkaan panemista pitäisi tyveä lyhentää vielä muutama sentti, mikä takaa tuoreen imupinnan koko joulunajaksi.

Kokenut kuusi

Joulukuusi tuntee myös historiansa. Se on nähnyt monet sodat, pula-ajat, nousut ja romahdukset, mutta kuusi on aina pysynyt pystyssä. Kansan pariin joka kodin kuuseksi se yleni meillä Suomessa 1870- ja 1880-luvuilla.

Tampereen kauppatorille 18.12.1894 pystytettyä joulukuusta pidetään Suomen ensimmäisenä ulkokuusena. Vastaavasti Helsingin Senaatinorille nousi ensimmäinen sähkökynttilöin koristeltu kuusi Lucian päivänä 13.12. 1930. Julkiset kuuset ovat siis varsin nuoria, mutta ei itse kuusikaan ole ikäloppu. Vasta uskonpudistuksen tuotteena se levisi 1500-luvun Saksasta vähitellen tänne Pohjolaan. Nykyisen EU:n valloittamassa Strasbourgissa joulukuusi tunnettiin jo 1600-luvun alussa, mutta vasta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla se sielläkin levittäytyi jokakodin kuuseksi.

Aluksi kuusen tuomista kotiin pidettiin maallistumisen merkkinä, suorastaan syntinä. Alunalkaen kuusella oli henkilökohtainen arvoasema nimipäiväkuusena. Sitä perua ensimmäiset joulukuuset oli omistettu perheenjäsenille niin että kotiin kannettiin oma kuusi jokaiselle asukkaalle. Kuusen oksat olivat sopiva paikka lahjoille. Nykyisin lahjat lasketaan kuusen juurelle odottamaan aattoillan H-hetkeä. Kuusi on tarkasti pitänyt silmällä myös kehitystä. Kotikutoiset ja käsintehdyt joululämpimät ovat vaihtuneet tietokoneisiin ja kännyköihin. Kuusen on pitänyt pysyä myös tekniikan kehitysvauhdissa mukana.

Kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta on havupuiden peitossa. Kuusi on kukoistuksen puu. Sitä on vanhastaan pidetty palmun sijasta seksuaalisymbolina. Roomalaiset pitivät kuusta aluksi kuolemanpuuna, mutta kristikunnalle kuusi on ennen muuta elämänpuu. Pitkäikäisenä ja ikivihreänä se on samalla lujuuden ja uskollisuuden vertauskuva. Joulupuuna kuusi tuo keskellemme iloisen viestin vihreydestä ja vieläkin laajemmin elämänmittaisesta uusiutumisen tarpeesta. Joulupuuna kuusi viittaa Raamatussa mainittuun paratiisin puuhun. Kristus on lakastumaton elämänpuu ja osallisuus hänen kirkostaan on iankaikkisen elämän, täyden pelastuksen osallisuutta.

Latva saapi tähtösen

Betlehemin tähdellä on oma paikkansa kuusen latvassa. Kuusisakarainen joulutähti on Daavidin tähti. Kahdeksansakaraisena tähti puolestaan viittaa syntymään, myös kasteessa tapahtuvaan uudestisyntymiseen.

Myös kuusen muut koristeet viestivät pelastuksesta. Enkelit ja liput ovat saaneet rinnalleen palloja, nauhoja ja vaikka mitä. Enkelien jouluyönä kuuluttama viesti kaikelle maailmalle näyttäytyy joulukuusen pienoislipuissa. Pelastus on lahjoitettu kaikille ja ihmiseksi syntyneet Jumalan eteen kootaan kerran kaikki kansat. Omenoista kehittyneet koristepallot kuvaavat paratiisin elämänpuun hedelmiä. Myös pienet joululinnut livertävät joulupuun oksilla paratiisin sanomaa rauhasta ja rakkaudesta.

Jouluna kaikki on toisin. Joulu sulattaa jään, rakentaa yhteyden, uudista elämän. Joulukuusi on juhlan merkkipuu.

Veli-Matti Hynninen

Kirjoittaja on kirkkoherra Loviisassa ja Porvoon rovastikunnan lääninrovasti.