Huopalahden lehden haastattelu

Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen

  1. Kuka olet ja millaisissa tehtävissä toimit?

Olen kirkkoherra, rovasti Veli-Matti Hynninen (56) , seurakunnan paimen. Puolisoni Camilla (45) on hammaslääkäri. Matti (26) opiskelee Jyväskylässä, Antti (24) Helsingissä.

Seurakunta on ollut elämäntyöni yli kolmekymmentä vuotta, vuodesta 1966. Toimin Kulosaaren seurakunnan nuorisonohjaajana (1966-1972), nuorisopappina ja uskonnonopettajana (1972-1978), Kallion kappalaisena (1978-1980). Seurakuntani on juuri juhlinut kahtakymmentä kirkkoherravuottani Loviisassa (1980-). Kaupunkilaispappina olen päässyt paremmin tutustumaan maaseutuun Porvoon rovastikunnan läänirovastina (1993-1999). Lisäksi olen kantanut vastuuta ekumenian, ystävyysseurakuntatyön, jumalanpalvelus- ja musiikkielämän, varhaisnuoriso- ja nuorisotyön sekä viestinnän alueilla myös luottamustehtävissä.

  1. Miksi haluat kirkkoherraksi Huopalahteen?

Olen palvellut Helsingin seurakuntayhtymässä noin 15 vuotta Kulosaaressa ja Kalliossa. En ole päässyt eroon tunteesta, että olemme palaamassa Helsinkiin. Perheelläni on koti myös Helsingissä.

Haluan palvella Huopalahdessa Yrjö Winterin, Matti Hakkaraisen ja Erkki Kokon työn jatkajana. Kotiseutu- ja seurakuntaperinne on minulle kallis. Huopalahti viehättää asuinalueena, haastaa työmaana. Vaalin perinnettä, mutta innostun myös uudesta. Tiedän jo jotain Huopalahden hyvästä työntekijäporukasta, luottamushenkilöistä ja haastavasta työstä. Haluaisin tutustua siihen enemmän ja panna pitkän seurakuntatyökokemukseni seurakuntalaisten käyttöön.

  1. Mikä on mielestäsi kirkon tärkein tehtävä ja miten aiot toteuttaa sitä Huopalahdessa?

Haluan tuoda pelastussanoman Kristuksesta lähelle ihmistä. Elän tiiviisti laumani keskellä, kiinnostun ja palvelen. Seurakuntatyö on elämäntehtäväni, julistan Jumalan sanaa, jaan sakramentit, haluan palvella ja rakastaa ihmisiä erotuksetta. Pitkä seurakuntatyö on opettanut yhä enemmän kuuntelemaan, palvelemaan, antautumaan rohkeasti elämälle. Vuosien ja kokemuksen lisääntyessä tunnen innostuvani entistä enemmän. Pitkä lapsityö- ja nuorisopappivaihe on innostanut miettimään uusia virikkeitä eläkeläistoimintaan. Jumala isäni, ihmiset iloni.

  1. Mistä saat iloa elämääsi?

Elämäni on luomisen ja levon vuorottelua. Puhun ja kirjoitan. Käymme teatterissa, konserteissa, ritarikuntani tilaisuuksissa. Suomalaisugrilainen perinne Unkari, Viro ja Inkeri ovat ystäviäni. Csömörin kunniaporvarina ponnistan joskus mieluusti Unkarin kuumiin lähteisiin. Aloitan aamuni kello viideltä Suomenlahden avannosta. Ammennan voimaa hiljaisuudesta, vuorovaikutuksista, historiasta, kulttuurista. Innostun ihmisistä, ystävistä ja vastakohdista. Särö ja repeämä tuottavat usein iloa harmoniaa syvemmältä.. Sivistyksen ehto on, että ihminen on hyvällä tuulella.

Veli-Matti Hynninen