Kumarruksia eurolle?

Puntari 3.1.2002

Kaksitoista euromaata

Kaksitoista maata siirtyi euroon 1.1.2002, jotkut vasta kurkistelevat ja – odottavat

Näinä euron korkeaveisun aikoina sikakin kuulemma syö kaikkea. Hauskin eurosta kuulemani kommentti tuli ystävältäni Tapio Soiviolta, joka pilapiirroksessaan todisti miten euroseteli tuntuu hyppysissä aivan ruplalta. Raha kuin raha, oma kuin oma. Euro ei ole leikkiraha, mutta leikkisä se on, ja mitä enemmän sitä on, sitä paremmalla tuulella sen omistaja kuulemma on.

Olin kyllä päättänyt ohittaa euron vähin äänin, mutta ohitapas sellainen mikä on jokaisen huulilla ja yhä useammmalla visusti kukkarossa. Mielessä se ainakin on. Jos näinä euron hulluina päivinä jättäisi tuon pyhän sanan kokonaan lausumatta, voisi synnyttää epäilyttäviä epäilyksiä epänormaaliudesta ja antaa vain lisävauhtia rahan perässä juoksijoille.

Onhan tällä rakkaalla rahalla tietysti myös vakava puolensa. Onhan euro paljon muutakin kuin rahaa. Se on liikkumisen vapautta ja talouden vakautta. Euro on rauhan rakkautta ja kasvavan hyvinvoinnin kaipausta. Se on markkaa enemmän myös oma valuutta, ei vain viiden miljoonan oma vaan kolmensadanmiljoonan, omaakin omemmalla tavalla oma – ikioma.

Se on yhteistyön tunnusraha, sen vaikutus ei suinkaan rajoitu vain Euroopan unionin maihin, sillä kaikkien ihmisten on nyt, jos ei omistettava, niin ainakin noteerattava euro. Myös Britannian, Ruotsin ja Tanskan vapaamatkustajien on suostuttava vaihtamaan ja käyttämään sitä vaikkapa käydessään tervehtimässä paavia tai poiketessaan laivamatkallaan Helsingissä.

Euro tarkoittaa siis hyvinvoivaa, suvaitsevaa, sovinnollista ja kansanvaltaista Eurooppaa ja sitä kautta hyvinvoivaa maailmaa. Varmaa on tietenkin myös se, että eurollakin on aikansa, jossakin vaiheessa sekin jää historiaan. Raha ei koskaan ole pysyvää, eikä rahaan turvaaminen vie onnelaan, elämän perusarvoja ei ole sidottu markkaan, dollariin eikä euroon. Raha on aina vain materiaalisten välttämättömyyksien symboli. Rahaa ei pidä kumartaa, ei palvoa. Jokainen meistä kysyy syvimmältään, minkä arvoinen minä olen, eikä siihen ikinä vastata rahalla. Elämän suloista poltetta ei nosteta eikä osteta eurolla eikä millään rahalla.

Rakkauden osoittamiseen tarvitaan rahaa enemmän kekseliäisyyttä. Minua kosketti kovasti erään äidin kertomus, miten sinä jouluna kun ei ollut varaa ostaa joululahjoja, perheenjäsenet lahjoittivat toisilleen lupauksia. Jos annan siitä mitä minulla on jotakin toiselle, se saattaakin olla arvokkainta mitä voin antaa. Haluan olla hetken lähelläsi, haluan lievittää tuskaasi, haluan jakaa kappaleen matkaa tätä elämän hurmaa kanssasi. Euroa kalliimpia lupauksia.

Ajatelkaa äiti-Marian iloa, kun itämaan viisaat kuninkaat tulivat kumartamaan seimenlasta. Kuninkaiden kumarruksessa on paljon enemmän hohtoa ja säteilyä kuin heidän tuomissaan lahjoissa. Tänä jouluna he varmasti ojentaisvat Marialle ja Joosefille kunnon kumarruksen lisäksi varman valikoiman euroseteleitä kullatun eurolaskimen ynnä eurocardin kera.

Itämaantietäjiin liittyy monenlaista vertauskuvallisuutta. Luultavasti he olivat Intian, Kaldean ja Persian pakanakuninkaita, joiden kumarrus Jeesukselle aloitti uuden, kristillisen aikakauden ihmiskunnan historiassa: nyt syntynyt Messias toi ihmissuvulle pelastuksen. Sisäinen pakkoko vai mikä ajoi nämä senaikaiset Bushit, Putinit ja Tarja Haloset kumarrusmatkalle pyhän perheen majapaikkaan? Johtotähtenä Betlehemin tähti, silloin ja yhä.

Myös lahjoillaan he viestivät elämän perusasioita. Kulta on Jeesuksen kuninkuuden, suitsuke rukouksen ynnä pappeuden sekä mirha uhrikuoleman vertauskuva. Jotta maailma pelastuisi, on lakattava kumartamasta rahaa ja suostuttava uhriin. On taivuttavaa jumalallisen rakkauden vastaanottamiseen ja jakamiseen edelleen kaikille kansoille. Kumarrus Jeesukselle tietää vapauden, rauhan ja rakkauden enimmäistämistä (maksimointia), maailmanmittaista tehtävää.

Kuninkaat edustivat eri maita,kulttuureja ja rotuja. Kaspar oli sileäksi ajeltu nuorukainen, Melchior harmaapäinen vanhus ja viisikymppinen Balthasar keski-ikäisten edustaja. He olivat eri-ikäisiä, erikokoisia ja erinäköisiä. Erään tulkinnan mukaan he edustivat Nooan poikien Seemin, Haamin ja Jafetin jälkeäisinä silloin tunnettuja maanosia Aasiaa, Afrikkaa ja Eurooppaa. Joka tapauksessa he viestivät pelastuksen välttämättömyyttä. Sitä kaivataan euromaita laajemmin. Messias on synytynyt koko maailmalle. Rahan sijasta on kumarrettava häntä.

Veli-Matti Hynninen