Onnea pelissä ja rakkaudessa

Veli-Matti Hynnisen Kolumni Uusimaalle 21.12.01

Joulu tekee taipuisaksi.

Vaikka maailma pimenee, joulu tuo valon ja ilon. Mieli ei kangistu, hyvä tuuli ei laannu. Joulu yllättää kekseliäisyydellään. Se luo turvallisuuden, rauhan, se valaa tulevaisuuden. Jouluilo on salattua, valloittavaa iloa.

Joulun ydin on Jumala ihmiseksi tulo, inkarnaatio. Se että Jumala suostuu olemaan yksi meistä. Hänen ansiostaan tavallinen arkielämä on täyttä elämää. Jumalan tähden oikea elämä eletään aina täysillä.

Hiljattain edesmennyt italialainen lehtimies Indro Montanelli (92) tuli tunnetuksi suomalaisten kehujana. Kun muut ulkomaalaiset journalistit tyytyivät lähettämään talvisodan raporttejaan hotelli Kämpistä tai Tukholmasta käsin, Montanelli painui rintamalle havainnoimaan. Hän oppi tuntemaan suomalaisen sielun. Sen, että elämä on traagista ja ylevää yhtä aikaa.

Joulu on paradoksi: traagisuuden raskas maailma onkin höyhenenkevyt. Vuosi 2001 ei olekaan terrorismin ja tuhon hirmuvuosi vaan rauhan ja rakkauden vuosi, sillä nyt alkaa rauhaa arvostava kukoistuskausi.

Eikö rauhaa muka ole jo kyllin loukattu? Aliarvostettu? Rauhantyötä pilkattu? Joulu vapauttaa pyytämään rauhalta anteeksi ja muiskauttamaan sille märän suukon keskelle suuta. Kukoistava rauha kaipaa intohimoamme.

Montanelli teki Corriere della Seran selostuksillaan italialaisista Suomen ystäviä. Hän kehui meitä rohkeiksi ja päättäväisiksi. Jääräpäisyytemmekin hän käänsi voitoksi, sillä siihen sisältyy niin paljon malttia. Suomalainen sitoutuu uhrautumiseen asti, hänessä on järkähtämätöntä turvallisuutta, hän määritteli meitä.

Ja sitten. Montanelli sanoo, että ”suomalainen on uskollinen omille perinteilleen. Ei hän niistä puhu, ne ovat hänellä verissä.” Suomalainen joulunvietto, tapamme juhlia joulua todistaa miten oikeassa Montanelli onkaan.

Missä muualla osattaisiin viettää joulua yhtä tyylikkäästi kuin meillä Suomessa? Missä kauneimmat joululaulut soisivat kauniimmin, missä joulusaarnat luotaisivat syvemmin? Ihmekö tuo, kun meillä kerran on joulu verissä. Joka osaa juhlia joulua, sillä on onnea myös pelissä ja rakkaudessa.

Uskallammeko edes ajatella miten kolkko olisi maailmamme ilman joulua.

Onneksi on joulu. Onneksi olkoon!

Veli-Matti Hynninen